Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Tutkijaryhmä: Oppilaat tarvitsevat enemmän harjoitusta teknologian luovassa käytössä ja ongelmien ratkomisessa – "Meillä on tästä iso huoli"

Growing Mind -hankkeen tutkijoiden mukaan esimerkiksi ohjelmointia, robotiikkaa ja monimutkaisten ongelmien ratkomista pitäisi harjoitella kouluissa nykyistä enemmän. Opettajille pitäisi tarjota enemmän tukea niiden opettamiseen.

Oppilaat käyttävät tietokoneita kasvomaskit päällä.
Digitalisaatio ja sen vaikutukset muuttavat sitä, millaisia taitoja lapset ja nuoret tulevaisuudessa tarvitsevat. Kuva: Benjamin Suomela / Yle
Elisa Kallunki
Avaa Yle-sovelluksessa

Etäkouluaikana kouluissa otettiin digiloikka varsinkin etäyhteyssovellusten ja pilvipalveluiden käytössä.

Sekä oppilaiden että opettajien teknologian käytön perustaidot ovat korona-aikana harjaantuneet, arvioi Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen yliopistonlehtori ja Growing Mind -hankkeessa mukana oleva Tiina Korhonen.

Vaikka perusosaaminen alkaa olla hallussa, Korhosella ja hänen tutkijakollegoillaan on huoli: oppilaat eivät saa koulussa riittäviä valmiuksia teknologian luovaan ja keksivään käyttöön. Tutkijat puhuvat uutta luovasta teknologiasta ja keksimisen pedagogiikasta.

– Meillä on tästä iso huoli. Sellaisesta teknologian käytöstä, jossa sovelletaan laaja-alaisesti teknologiaa uuden luomiseen, yhdistämällä sitä eri aineissa opittuihin taitoihin. Se voi olla ohjelmoinnin ja robotiikan hyödyntämistä vaikka älyvaatteiden, tanssivien robottien tai arjen haasteita ratkovien keksintöjen tekemisessä, Tiina Korhonen sanoo.

Tiina Korhonen ja opetusrobotit Helsingin Yliopistolla.
Esimerkiksi ohjelmointia ja robotiikkaa harjoitellaan kouluissa yhä melko vähän, sanoo Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Tiina Korhonen. Hän vetää myös Innokas-verkostoa, joka aktivoi kouluja innovatiivisuuteen teknologian avulla. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Esimerkiksi ohjelmointiin ja robotiikkaan liittyvä osaaminen on kouluissa Korhosen mukaan vielä heikkoa. Oppilaat eivät tutkijoiden mukaan myöskään saa tarpeeksi taitoja oppiaine- ja arkitiedon yhdistämiseen tai monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen.

Digitalisaatio ja sen vaikutukset kuitenkin muuttavat maailmaa nopeasti, ja samalla muuttuu se, mitä taitoja lapset ja nuoret tulevaisuudessa tarvitsevat.

"Nyt on tarttumapinta olemassa"

Opettajat puolestaan tarvitsisivat paljon nykyistä enemmän koulutusta digitalisaatiosta. Heille pitäisi myös tarjota tukea siihen, miten digitaalista teknologiaa voi käyttää opetuksessa uutta luovilla tavoilla. Tiina Korhosen mukaan heillä on siihen suorastaan oikeus, sillä digitaalinen teknologia kehittyy ja digitalisaatio etenee nopeasti.

Korhosen mukaan opettajat ovat korona-aikana havahtuneet entistä enemmän teknologisen osaamisensa kehittämiseen ja tehneet sen eteen valtavasti työtä. Tästä on hänen mielestään hyvä jatkaa ja saada opettajille yhä lisää digiosaamista pitkällä tähtäimellä.

– Nyt on se tahtotila ja tarttumapinta olemassa, Tiina Korhonen sanoo.

Growing Mind -hankkeen toukokuussa 2020 tekemissä opettajahaastatteluissa peruskoulun opettajat kertoivat, mitä tuntoja etäkouluun hyppääminen sekä uusien ohjelmien ja sovellusten haltuunotto herättivät.

"Mun on ollut pakko voittaa se pelko ja ottaa käyttöön kaikki mahdollinen ja uskaltaa kokeilla."

"Vaikka on puhuttu, että meillä Suomessa ollaan hyvin pitkällä digikoulussa ja tämmöisessä, niin kyllähän etäopetusaika osoitti, että ei välttämättä ole oltukaan. (…) Olihan se semmoinen sokki."

"Kyllä se on hyvin tärkeää, että selviteltiin yhdessä monia teknisiä ongelmia ja myös ihan käytännön asioita."

Koululainen tietokoneella
Monien oppilaiden ja opettajien digiosaamisen perustaidot ovat etäkoulun myötä harjaantuneet. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Lisää digikoulutusta ja tukea opettajille

Tiina Korhosen mukaan Suomesta löytyy huippuosaamista ja menetelmiä uutta luovien teknologioiden hyödyntämiseen opettamisessa. Opettajien pitäisi saada koulutusta, aikaa perehtymiseen ja opetuksen suunnitteluun sekä oman osaamisensa mukaista tukea. Niihin pitäisi suunnata resursseja niin koulujen, kuntien kuin valtakunnan tasolla.

– Nyt tarvittaisiin se tuki myös osaksi koulujen arjen toimintaa, ei pelkästään erillisiksi koulutuksiksi, Tiina Korhonen sanoo.

Koulujen kiireisessä arjessa osaaminen jää myös helposti vain yksittäisten opettajien pääomaksi.

– Kaikkein olennaisinta tällä hetkellä on varmasti se, millä tavalla koulussa organisoidaan, että näiden opettajien osaaminen saadaan leviämään ja miten tätä työtä resursoidaan.

Pelijamit, lainattavat välinepaketit, tutoroppilaat

Growing Mind -hankkeen tutkijat julkaisivat tutkimustiedon pohjalta kootut koulujen digiopetukseen liittyvät politiikkasuositukset. Niistä koulut saavat käytännön ehdotuksia ja päättäjät apua päätöksentekoon.

Oppilaille oikeus oppia uutta luovaa teknologiaa (pdf)

Opettajien digiloikasta jatkuvaan ammatilliseen oppimiseen (pdf)

Opetusrobotteja Helsingin Yliopistolla.
Kouluilla käytettävää ohjelmointi- ja robotiikkavälineistöä. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Suosituksissa on myös konkreettisia keinoja, joilla uutta luovaa teknologiaa voi kouluihin tuoda.

Esimerkiksi pelijameissa oppilaat ideoivat ja suunnittelevat pelejä sekä yhdistelevät eri oppiaineiden sisältöjä. Tehtäviin kuuluu niin piirtämistä, animointia, koodaamista kuin äänisuunnittelua. Samalla oppilaat saavat harjoitusta yhteistyöstä.

Lainattavilla ja siirrettävillä välinepaketeilla oppilaat voivat puolestaan harjoitella luovia teknologiataitoja pienissä kokeiluissa. Tutkijoiden mukaan kuntien tulisi tarjota tämäntyyppisiä uudenlaisia ratkaisuja siihen, että koulut saavat esimerkiksi robotiikkavälineistöä käyttöön.

Kouluissa kannattaisi huomioida nykyistä enemmän myös esimerkiksi se, että osalla oppilaista on vapaa-ajalta kertynyttä vahvaa teknologista asiantuntemusta. He voivat jakaa taitojaan muille oppilaille tutoroppilaan roolissa.

Monialaisen Growing Mind -hankkeen tavoitteena on tuottaa toimintamalleja koulujen uudistumiseen ja kehittymiseen. Tutkimus- ja kehittämistyötä tehdään yhteistyössä koulujen kanssa. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto.

Voit keskustella aiheesta 13.8. klo 23:een asti.

Suosittelemme