Lahdessa testataan koneoppimista viemäriverkoston valvonnassa – tavoitteena estää jätevesivuodot

Lahti Aqua on ottanut käyttöön uuden tietojärjestelmän, jonka avulla seurataan jätevesiverkoston toimintaa. Tavoitteena on paikantaa tukokset niin varhaisessa vaiheessa, ettei jätevettä pääse vuotamaan maastoon tai vesistöön.

Lahti Aqualla ollaan tyytyväisiä uuteen järjestelmään, joka helpottaa viemäriverkoston valvontaa. Yhtiön tekninen johtaja Janne Mäki-Petäjä ja verkostoinsinööri Mikael Bragge esittelevät, kuinka nettiselaimella toimiva järjestelmä näyttää kartalla kaikki yhtiön vajaat 300 jätevesipumppaamoa. Pumppaamot kuljettavat jätevettä verkostossa eteenpäin kohti puhdistamoja.

Ne pumppaamot, joissa vettä virtaa normaalia enemmän, ovat kartalla punaisia, muut vihreitä. Punaisia pisteitä oli esimerkiksi keväällä lumien sulaessa tavallista enemmän, sillä jätevesiviemäreihin päätyi paljon ylimääräistä vettä.

– Tässä ei tuoteta uutta dataa, vaan kaikki tämä data on jo ollut meillä olemassa. Ohjelma vain prosessoi ja yhdistää tietoa sekä näyttää sen visuaalisessa muodossa, kertoo tekninen johtaja Mäki-Petäjä.

Järjestelmää on kehitetty Neuroflux Oy:n kanssa ympäristöpääkaupungin projektirahoituksen tuella. Jätevesiverkoston tietoja on nyt paljon helpompi tulkita, kuin ennen karttapohjaista ohjelmaa.

– Tämä on helppokäyttöinen verrattuna siihen, että on kymmenen tuhatta riviä numeroita Excel-taulukossa, naurahtaa Bragge.

– Joka aamu tulee sähköpostiin koonti, joka näyttää, mitä on tapahtunut. Jos on muutoksia, joista emme jo tienneet, lähdemme paikan päälle katsomaan tilannetta, hän selittää.

Tarkkuutta valvontaan ja tehokkuutta huoltoon

Pumppaamoiden vesimäärien lisäksi järjestelmään tulee energiankulutustietoja sähköyhtiöiltä ja sademäärätietoja Ilmatieteenlaitokselta. Eri lähteistä kootun datan avulla koneoppimista hyödyntävä järjestelmä on alkanut ennustaa jätevesiviemäreissä virtaavan veden määrää. Lahti Aquan henkilökunta saa hälytyksen, jos ennuste ja todellinen vesimäärä poikkeavat toisistaan liikaa.

Hälytyksiä tuli pumppaamojen kaukovalvontajärjestelmästä ennenkin. Uuden järjestelmän avulla tukokset pitäisi kuitenkin pystyä havaitsemaan jo varhaisemmassa vaiheessa, kun virtaama pumppaamolla vähenee tukoksen muodostuessa. Silloin tukos ei ehtisi kertyä niin pahaksi, että jätevettä alkaisi vuotaa ympäristöön.

Toistaiseksi hälytyksiä tukoksista ei ole vielä tullut, koska järjestelmä on uusi ja isot tukokset viemäreissä harvinaisia. Janne Mäki-Petäjä kuitenkin uskoo, että järjestelmä maksaa itsensä takaisin.

– Jos joku tukos pystytään havaitsemaan ja estetään vaikkapa jätevesien pääsy Vesijärveen, niin se on lottovoitto, hän pohtii.

Tukosten havaitsemisen lisäksi uudesta järjestelmästä voi olla apua viemäriverkoston korjausten suunnittelussa. Tutkimuksia ja korjauksia voidaan kohdistaa aiempaa helpommin niille alueille, joilla viemäriverkostoon vuotaa eniten sade- ja sulamisvesiä.

Entä mitä uusi viemäriverkoston valvontajärjestelmä merkitsee lahtelaisille? Mäki-Petäjän ja Braggen mielestä heidän työnsä on onnistunut silloin, kun suuri yleisö ei tiedä siitä mitään. Viemäröintiinhän kiinnitetään yleensä huomiota vain silloin, kun se ei toimi.

– Toivottavasti kaupunkilaiset näkevät, kuulevat ja haistavat vielä vähemmän, he naureskelevat.