Turvalliset avausratkaisut poistumisreiteillä by Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

SPEK SPEK

Turvalliset avausratkaisut poistumisreiteillä

TÖ

OPAS

JÄRJES

OMEN P E

USALAN K E US

LAN

SPEK

SPEK opas -sarja sisältää Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön julkaisemia lähinnä kiinteistöjen paloturvallisuuteen liittyviä oppaita. Oppaita voi ladata osoitteesta www.spek.fi/oppaat.

OPAS

S SJÄRJEST

OMEN PEL A

USA

SPEK

Teksti Jari Pouta ja Mikael Huhtala Kuvat Kansikuva, luvun 3.1 kuvat, luvun 3.2 ensimmäinen kuva, luvun 3.5 ensimmäinen kuva: Abloy Oy Esimerkkiratkaisujen ja luvun 3.3 havainnekuvat: Abloy Oy & Johanna Kuittinen / SPEK Luvun 3.2 jälkimmäinen kuva: Tarja Ojala Muut kuvat: Tuomas Koskialho / SPEK Kansien ulkoasu Johanna Kuittinen, SPEK Taitto Leena Huhmarniemi, SPEK Turvalliset avausratkaisut poistumisreiteillä ISBN 978-951-797-685-5 (pdf) Helsinki, 2020

Julkaisija Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puhelin (09) 476 112 spekinfo@spek.fi www.spek.fi

Sisällys Määritelmiä..........................................................................................4 Lukijalle................................................................................................8 1. Johdanto........................................................................................10 2. Avausratkaisuja ohjaava normisto.................................................12 3. Hätäpoistuminen vai paniikkipoistuminen....................................14 3.1. Hätäpoistumislaitteet............................................................................................15 3.2. Paniikkipoistumislaitteet.......................................................................................16 3.3. Pariovet.....................................................................................................................17 3.4. Liukuovet ja muut vastaavat oviratkaisut..........................................................19 3.5. Varatiet......................................................................................................................21 3.6. Lukituksen sähköinen hätäavaus........................................................................21

4. Avausratkaisujen valinta tilojen ominaisuuksien mukaan.............24 4.1 Kohteet, joissa vaaditaan poistumisturvallisuusselvitys................................26

5. Valintaa tukevia esimerkkiratkaisuja.............................................27 5.1. Hätäpoistumisratkaisut (SFS-EN 179)...............................................................28 5.1.1. Yksilehtiset ovet painikkeella tai työntölevyllä.....................................28 5.1.2. Kaksilehtiset ovet pienellä passiiviovella, painike/työntölevy ja pikasalpa.....................................................................................................34 5.1.3. Pariovet painikkeella tai työntölevyllä....................................................40 5.2. Paniikkipoistumisratkaisut (SFS-EN 1125)........................................................46 5.2.1. Yksilehtiset ovet vaakapuomilla.............................................................46 5.2.2. Kaksilehtiset ovet pienellä passiiviovella, vaakapuomi ja pika salpa.............................................................................................................52 5.2.3. Pariovet vaakapuomeilla..........................................................................58 5.3. Liukuovet..................................................................................................................64

6. Poistumislaitteiden asennus ja käyttöönotto................................66 7. Ylläpito...........................................................................................67 7.1. Huolto ja tarkastus.................................................................................................67

Lähteitä ja lisätietoa...........................................................................70 Liite 1. Oviympäristön tuotteiden tarkastus- ja huolto-ohje................72 Liite 2. Oviympäristön tarkastuskortti................................................76

Määritelmiä Aktiiviovilehti on parioven ovipuolisko, joka on normaalisti käytössä. Avautuu pariovissa ensimmäisenä. Automaattisalpa on sulkujärjestelmä, joka on tarkoitettu asennettavaksi passiivioven etureunaan ja jonka telkeä ohjataan mekanismilla, joka toimii, kun aktiiviovi suljetaan. CE-merkintä on valmistajan tai tämän valtuuttaman edustajan tuotteeseen kiinnittämä merkintä, jolla tuotteen vakuutetaan täyttävän EU:n direktiivien ja asetusten niille asettamat vaatimukset. Rakennustuotteiden CE-merkintä eroaa kuitenkin muiden tuotteiden CE-merkinnästä siten, että rakennustuotteissa CE-merkintä kertoo tuotteen ominaisuudet yhdenmukaisella tavalla, mutta ei takaa tuotteen soveltuvan käytettäväksi tiettyyn rakennuskohteeseen, tietyssä maassa. CE-merkintä takaa tuotteelle myös vapaan liikkuvuuden EU:n alueella. Eurooppalainen tekninen arviointi (ETA) on vapaaehtoinen rakennustuotteille haettava, CE-merkintään johtava tekninen arviointi. Sitä voidaan soveltaa rakennustuotteisiin, joille ei ole laadittu harmonisoitua tuotestandardia tai tuotestandardin testimenetelmät eivät sovi kyseessä olevalle tuotteelle. Tällaisia voivat olla esimerkiksi uudet ja innovatiiviset tuotteet. ETA:n myöntää suomessa Eurofins Expert Services Oy. Impulssilaite tarkoittaa laitetta, joka toimii lukituksen tai oven avaamiseen. Esimerkkejä tällaisista laitteista ovat painonappi, koodinäppäimistö, kulunvalvontajärjestelmä, aikaohjaus, hälytysjärjestelmä tai liiketutka. Kaksilehtinen ovi (pariovi) on kokonaisuus, joka muodostuu kahdesta saranoidusta ovilehdestä ja yhdestä karmista. Lisä- ja varmuuslukitus on lukituslaite, joka täyttää vakuutuksen antajan murtosuojausvaatimukset kyseiselle kohteelle. Magneettilukko on elektroninen lukitusyksikkö, joka kytkee ovilevyn yläreunan oven karmiin magneettivoimalla. Lukitsee jännitteisenä ja vapautuu aina automaattisesti jännitteettömässä tilassa.

Osastoiva ovi (puhekielessä myös palo-ovi) tarkoittaa ovea, joka sijaitsee palo-osaston rajalla, estäen lämmön ja savukaasujen leviämisen palo-osastosta toiseen määrätyn ajan. Osastoivan oven tulee olla itsestään sulkeutuva ja salpautuva. Normaalitilanteessa kiinni pidettävää osastoivaa ovea ei saa kiilata auki. Palonsulkujärjestelmällä varustettujen osastoivien ovien on päästävä sulkeutumaan esteettä palohälytyksen alkaessa. Osastoivalle ovelle on määrätty palonkestoaika, joka on riippuvainen ympärillä olevien rakennusosien paloteknisestä luokasta. Painike tarkoittaa tässä oppaassa SFS-EN 179 standardin mukaista yhden käden otteella toimivaa painiketta, jolla avataan lukituslaite. Paloilmoittimen kunnossapito-ohjelma on kohdekohtainen ja laitetoimittajan toimittamaan hoito- ja huolto-ohjelmaan perustuva suunnitelma, jolla paloilmoitinlaitteistoa ylläpidetään hallitusti koko sen elinkaaren ajan. Myös lukitusten ja osastoivien ovien ohjaukset ja niiden koestukset tulee olla huomioituna kunnossapito-ohjelmassa. Kunnossapito-ohjelma tulee pitää ajan tasalla ja siinä täytyy huomioida kaikki sen sisältöön mahdollisesti vaikuttavat muutokset. Paloilmoittimen toteuttamat ovien ohjaukset on esitettävä myös paloilmoittimen paikantamiskaavioissa. Paloilmoittimen ohjaus on kohteen tai rakennuksen paloilmoittimen toteuttama ohjaus, jolla palon yhteydessä varmistetaan esimerkiksi osastoivien ovien toiminta turvalliseen suuntaan. Palonsulkujärjestelmä toimii siten, että sähköinen järjestelmä mahdollistaa ovien pitämisen auki normaalitilanteessa, mutta ovet sulkeutuvat palohälytyksen tai jännitekatkon tapahtuessa. Passiiviovilehti on parioven ovipuolisko, jota ei normaalisti käytetä. Avautuu aktiiviovilehden jälkeen pariovissa. Pienistä passiiviovista käytetään usein nimitystä ”vasikkaovi”. Pikasalpa on passiivioven sisäpuolella oleva lukituslaite, josta vetämällä avataan lukitus. Mahdollistaa passiivioven nopean avauksen. Pikasalvoista on olemassa sekä pinta- että uppomalleja. Profiiliovi on useimmiten alumiini- tai metalliprofiilista valmistettu ovi, joka voi sisältää lasia tai levyä. Myös umpiovi voidaan tehdä profiilista. Profiilioven

lukot ovat syvyydeltään ja karaetäisyydeltään useimmiten matalampia, jotta niiden upotus mahtuu profiiliin. Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje on maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999, 117 i §) määritelty asiakirjakokonaisuus, johon kootaan rakennuksen koko elinkaaren aikaista käyttöä ja huoltoa koskevat tiedot. Nämä tiedot liittyvät esimerkiksi rakennusosien ja laitteiden hallittuun ylläpitoon. Tarkempaa lisätietoa käyttö- ja huolto-ohjeen suositellusta sisällöstä löytyy ympäristöhallinnon verkkopalvelusta. Sähköisesti itsevalvova koneisto tarkoittaa tässä oppaassa standardin SFS-EN 16005 mukaista liukuoven hätäavausjärjestelmää, jossa oven avautuminen hätätilanteessa on sähköisesti varmistettu, myös jännitekatkojen aikana. Jos laitteissa havaitaan vika, liukuovi avautuu ja hätäpoistuminen on mahdollista. Liukuovi pysyy auki, kunnes vika on korjattu. Sähkömekaaninen lukitus on lukituslaite, joka toimii sähköisellä impulssilaitteella. Lukituslaitteen tulee mahdollistaa poistuminen kaikissa tilanteissa. Tahdistin varmistaa pariovien sulkeutumisen oikeassa järjestyksessä. Telki tarkoittaa lukkorungon liikkuvaa osaa, joka lukitsee oven karmiin. Työntölevy tarkoittaa tässä oppaassa standardin SFS-EN 179 mukaista yhden käden otteella toimivaa, ovea kohti työnnettävää levyä, jolla avataan lukituslaite. Vaakapuomi tarkoittaa tässä oppaassa standardin SFS-EN 1125 mukaista paniikkipoistumislaitteen vaakasuoraa osaa, jota työntämällä avataan lukituslaite. Suunniteltu aktivoitumaan myös kehon painautuessa ovea vasten. Varavirta on toiminta, joka varmistaa jännitteen syötön tarvittaessa lukituslaitteille ja oviympäristön järjestelmille jännitekatkon aikana. Varavirran lähteenä on usein akku/akusto. Varmistin työntää (huulletuissa parioviratkaisuissa) passiiviovea avattaessa aktiivioven auki, ja varmistaa näin tahdistimen oikean toiminnan.

Vastarauta on karmiin asennettava lukkorungon vastakappale, jossa on aukko telkeĂ¤ varten. Yksilehtinen ovi on yhden ovilehden muodostama pystysuunnassa saranoitu kokonaisuus.

Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on perehdyttää lukija poistumisreiteillä sijaitsevien ovien avausratkaisuihin ja niiden valintaan. Poistumisreiteillä sijaitsevilla ovilla tarkoitetaan uloskäytävien ja niihin johtavien tilojen ovia (jäljempänä poistumisovet). Vaikka oppaassa keskitytään poistumisovien turvalliseen avaamiseen käytettäviin laitteisiin, on oviympäristöä syytä tarkastella aina kokonaisuutena. Näin vältytään tilanteelta, jossa oviympäristön eri rakenteet ja osat pahimmassa tapauksessa haittaavat toistensa asianmukaista toimintaa. Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017) asettaa vaatimuksen, että rakennuksesta on voitava poistua turvallisesti tulipalossa. Asetuksen perustelumuistiossa (35 §) on selvennetty myös, että kulunvalvonnan järjestelyt eivät saa estää turvallista poistumista. Poistumisturvallisuusvaatimukset saattavat olla ristiriidassa kulunvalvonnan vaatimusten kanssa tai käytössä saattaa olla useita erilaisia uloskäyntien avausmekanismeja, jotka pahimmillaan saattavat jopa erehdyttää käyttäjää luulemaan, että uloskäynti on lukittu. Myös pelastuslain (379/2011) voimaantulo vuonna 2011 toi rakennuksen omistajalle, haltijalle ja toiminnanharjoittajalle velvollisuuksia poistumisturvallisuuden suhteen. Rakennuksista on päästävä poistumaan turvallisesti, tehokkaasti ja esteettä. Tämä opas pohjautuu eurooppalaisten palontorjuntaliittojen järjestön CFPA Europen (CFPA-E) laatimaan ohjemateriaaliin (Panic & Emergency Exit Devices), jonka tarkoituksena on yhtenäistää tulkintoja, hyväksyttäviä ratkaisuja, käsitteitä ja malleja. CFPA-E auttaa ja tukee palonehkäisytyötä Euroopan jäsenjärjestöjen maissa. Ohjeen eurooppalaisen version on koonnut CFPA-E Guidelines Commission, ja sen ovat ottaneet käyttöön kaikki CFPA-E jäsenyhdistykset. CFPA-E:n ohjemateriaalissa ja tässä oppaassa käsiteltävät avausratkaisut perustuvat yhdenmukaistettuihin (harmonisoituihin) eurooppalaisiin standardeihin. Suomenkieliset versiot kyseisistä standardeista ovat SFS-EN 179:2008 (Lukot ja rakennushelat. Painikkeella tai työntölevyllä avattavat poistumisovien poistumislaitteet. Vaatimukset ja testausmenetelmät) sekä SFS-EN 1125:2008 (Lukot ja rakennushelat. Vaakapuomilla avattavat poistumisovien paniikkipoistumislaitteet. Vaatimukset ja testimenetelmät). Nämä standardit käsittelevät avaamiseen, sulkemiseen ja lukitsemiseen tarkoitettuja laitteita (jäljempänä poistumislaitteet), joita käytetään poistumis-

reiteillä sijaitsevissa ovissa. Standardit esittävät hyviä ratkaisuja ja varmistavat turvallisen poistumisen rakennuksesta kaikissa olosuhteissa. Euroopassa kyseessä olevia ratkaisuja on yleisesti käytössä. Oppaan tavoitteena on antaa riittävät perustiedot turvallisista avausratkaisuista, ottaen huomioon niiden koko elinkaaren. Esimerkkiratkaisujen avulla pyritään antamaan havainnollistava kokonaiskäsitys Suomessa yleisimmin käytössä olevista poistumisreittien oviympäristöistä ja niiden toimintaperiaatteista. Jotkut tilat voivat vaatia poistumisreittien oviympäristön osalta erityisratkaisuja, eikä tämä opas kata kaikkia mahdollisia variaatioita. Opas on tarkoitettu ensisijaisesti suunnittelijoille, rakennuttajille, viranomaisille sekä lukkoja asennusliikkeille. Oppaasta hyötyvät kuitenkin myös esimerkiksi kiinteistön ylläpidosta vastaavat tahot sekä turvallisuushenkilöstö. Oppaassa esiteltäviä ratkaisuja käytetään yleisimmin kokoontumis- ja liiketiloissa, majoitustiloissa, hoitolaitoksissa ja työpaikkatiloissa. Oppaan kirjoitustyöhön ovat osallistuneet Jari Pouta ja Mikael Huhtala Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Lämmin kiitos oppaan ohjausryhmälle korvaamattomasta avusta: • • • •

Jaakko Aho, myyntipäällikkö, dormakaba Suomi Oy Ona Gardemeister, toimitusjohtaja, Turvaurakoitsijat ry Santtu Hyppänen Tuuli Kunnas, standardisointipäällikkö, tuotepäällikkö, Rakennustuoteteollisuus RTT ry • Timo Tallus, tuoteportfoliopäällikkö, Abloy Oy

Suuret kiitokset myös kaikille lausunnonantajille ja oppaan kommentointiin osallistuneille!

1. Johdanto Poistumisreiteillä sijaitsevien ovien suunnittelussa ja toteutuksessa tulee varmistua siitä, että niihin liittyvä riskienarviointi on toteutettu huolellisesti. Poistumisreittien riskeihin vaikuttavat muun muassa kiinteistön pohjaratkaisut, poistumisalueiden suurin mitoittava henkilömäärä, tilojen käyttötarkoitus, uloskäytävien leveys sekä kulunvalvonnan järjestelyt. Kiinteistössä oleskelevien henkilöiden määrä ja toimintakyky vaikuttavat suuresti siihen, minkälaiset avausratkaisut poistumisreiteille tulee valita. Tulipalotilanteessa, mikäli alkusammutustoimet eivät ole mahdollisia, aikaa turvalliseen poistumiseen voi pahimmillaan olla vain muutama minuutti tilasta, palokuormasta ja palonkehityksestä riippuen. Oviympäristön lukitusratkaisut saatetaan usein helposti mieltää siten, että ne ovat olemassa ainoastaan omaisuuden suojaksi – siis estämään asiaton pääsy ulkopuolelta. Turvalliseen poistumiseen ei välillä kiinnitetä sen tarvitsemaa huomiota. Tämä voi pahimmillaan johtaa tilanteeseen, jossa esimerkiksi harvoin käytetty poistumisovi lukitaan riippulukolla väärinkäytösten estämiseksi, estäen turvallisen poistumisen hätätilanteessa ilman avainta. Poistumisreittien avausratkaisuja suunniteltaessa tuleekin muistaa henkilöturvallisuuden priorisointi. Huolellisesti suunnitelluilla ja toteutetuilla oviympäristön laitekokonaisuuksilla voidaan taata turvallinen poistuminen ja estää asiattomien pääsy tiloihin. Tämän kaltaisia kohteita ovat myös rakennukset, joissa voidaan joutua tekemään äkillinen suojalukitus, kuten esimerkiksi kouluissa sisälle suojautumistilanteissa. Näissä kohteissa lukitusten toiminnallisuus on suunniteltava alusta asti tarkoitukseen sopivaksi ja henkilökunta täytyy kouluttaa toimimaan oikein lukitusten kanssa. Jokaisessa kohteessa poistumisturvallisuus on arvioitava aina tapauskohtaisesti. Tilan normaalista poikkeava käyttö voi vaikuttaa ratkaisujen valintaan; esimerkiksi kun oppilaitoksen tiloissa järjestetään yöpymisiä. Suunnittelun kannalta on järkevää varautua tilojen joustavaan käyttöön tulevaisuudessa. Poikkeustapauksissa kulkua sisältä ulos voidaan rajoittaa, esimerkiksi kohteissa, joiden toiminnan luonne edellyttää henkilöiden eristämistä. Tällaisia kohteita ovat pääasiassa erilaiset rangaistuslaitokset sekä tilat, joissa toteutetaan tahdosta riippumatonta hoitoa. Tämän kaltaisten tilojen avausratkaisuja ei käsitellä tässä oppaassa, vaan niissä tulee lukitusten osalta noudattaa kunnan rakennusvalvontaviranomaisen ja tarvittaessa alueen pelastusviranomaisen ohjeita.

Tässä oppaassa käytetään standardeista johdettuja termejä hätäpoistumislaitteet (SFS-EN 179) ja paniikkipoistumislaitteet (SFS-EN 1125), joilla tarkoitetaan poistumisteiden ovien aukaisulaitteita. Tämän oppaan mukaiset ratkaisut soveltuvat poistumisreiteillä sijaitseville oville. Nämä ovet voivat olla normaaleja sisä- tai ulko-ovia, sekä osastoivia ovia. Selkeät ja toimivat uloskäynnit ovat merkittävä tekijä rakennuksen henkilö- ja paloturvallisuuden kannalta. Teknisten ratkaisujen tulisi olla mahdollisimman helppoja ja turvallisia käyttää sekä yhdenmukaisia kaikkialla. Tämän oppaan tarkoituksena on koota hyviä ja suositeltavia käytäntöjä turvallisista lukitusratkaisuista poistumisreiteillä. Viranomaiset arvioivat kuitenkin kaikki kohteet tapauskohtaisesti, jonka vuoksi vaatimukset voivat olla suurempia tai pienempiä kuin tässä oppaassa esitellyt ratkaisut.

2. Avausratkaisuja ohjaava normisto Poistumisreittien turvallisia avausratkaisuja ja niille asetettavia vaatimuksia ohjaavat useat eri tahot. Lähtökohdat avausratkaisuja- ja laitteita koskeville vaatimuksille annetaan lainsäädännössä. Tämän lisäksi avausratkaisuihin liittyy viranomaisvalvontaa sekä oviympäristön käytännön toteutukseen että varsinaisiin poistumislaitteisiin liittyen. • Ympäristöministeriö ohjaa maankäyttöä ja rakentamista yleisesti sekä laatii rakentamismääräykset. Lähtökohdat poistumisteiden avausratkaisujakin ohjaavalle normistolle annetaan jo maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999), joka määrittelee, että rakennuksen rakentamisessa on käytettävä paloturvallisuuden kannalta soveltuvia rakennustuotteita ja teknisiä laitteistoja. Ympäristöministeriön asetuksella 848/2017 on annettu tarkempia säännöksiä poistumiseen käytettävien ovien suhteen. Asetuksen perustelumuistiossa on ilmaistu pykälien tarkoitusperiä tarkemmin. Mikäli rakennuslupa on myönnetty ennen vuotta 2018, sovelletaan poistumisoviin Suomen rakentamismääräyskokoelman E1 -osaa. https://www.ym.fi/ • Sisäministeriö on vastuussa pelastustoimen ohjaamisesta ja sitä koskevan lainsäädännön valmistelusta. Sisäministeriön pelastusosastolla valmisteltu ja vuonna 2011 voimaan tullut pelastuslaki (379/2011) ohjaa osaltaan myös poistumisturvallisuutta. https://intermin.fi/ • Rakennusvalvontaviranomainen on kunnan viranomainen, joka huolehtii ympäristöministeriön antamien rakentamismääräysten täytäntöönpanosta ja noudattamisesta. • Pelastusviranomainen toimii valvontaviranomaisena rakennuksen (tai rakennusluvan vaativan muutos/korjaustyön) valmistuttua. Useimmiten pelastusviranomainen on asiantuntijana paikalla myös uudisrakennuksen käyttöönottovaiheessa tehtävässä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa loppukatselmuksessa, jossa rakennusvalvontaviranomainen varmistaa, että rakennus täyttää sille asetetut vaatimukset. Kiinteistöjen poistumisturvallisuusvaatimusten täyttymistä valvotaan myös osana palotarkastuksia. • Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) suorittaa rakennustuotteiden, kuten poistumislaitteiden, markkinavalvontaa. https://tukes.fi/

• Suomen Standardisoimisliitto SFS ry vahvistaa ja julkaisee standardeja, eli yhteisiä menettelytapoja kuvaavia asiakirjoja, kuten tässäkin oppaassa käsiteltäviä standardeja SFS-EN 179 ja SFS-EN 1125. Harmonisoitu eli yhdenmukaistettu standardi tarkoittaa, että standardi täyttää EU:n asettaman tuotelainsäädännön vaatimukset. Suunnittelua, rakennustuotteiden käyttöä sekä rakennuskohdetta säätelevät kansalliset viranomaissäädökset, joihin tuotestandardin listaamien ominaisuuksien mukaan määriteltyjä luokkia ja arvoja tulee verrata. https://www.sfs.fi/

Velvollisuutta käyttää edellä mainittujen standardien mukaisia poistumislaitteita ei ole suoraan määritelty YM asetuksessa 848/2017. Avausratkaisujen on asetuksen mukaan kuitenkin täytettävä helpon avattavuuden vaatimus, mikä täyttyy kyseisten standardien mukaisilla poistumislaitteilla. Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL ry:n ohjeiden mukaan standardien mukaisten poistumislaitteiden käyttö on vahvasti suositeltavaa suurien väkimäärien kokoontumis- ja liiketiloissa. RIL:n ohjeiden katsotaan yleisesti kuvaavan hyvää rakennustapaa Suomessa1. Poistumisturvallisuutta lisäävien ominaisuuksien johdosta SPEK suosittelee harkitsemaan ensisijaisesti standardien mukaisia poistumislaitteita myös esimerkiksi majoitustiloihin, hoitolaitoksiin ja työpaikkatiloihin. Lisäksi on huomioitava, että Suomessa on 1.7.2013 lähtien vaadittu pakollista CE-merkintää niille rakennustuotteille, joille on olemassa joko harmonisoitu tuotestandardi tai eurooppalainen tekninen arviointi (ETA). Jos rakennustuotteelle ei ole harmonisoitua tuotestandardia eikä ETA:ta, voidaan toimia kansallisten hyväksyntämenettelyjen mukaisesti. Kuten edellä mainittu, poistumislaitteille on kaksi harmonisoitua tuotestandardia: SFS-EN 179 ja SFS-EN 1125. Näiden standardien soveltamisalaan kuuluvien poistumislaitteiden on siis oltava CE-merkittyjä. Jo suunnitteluvaiheessa on hyvä ottaa huomioon, että poistumistietuotteiden tulee olla hyväksytty ja testattu kokonaisuus, jossa tuotteiden yhteensopivuus ja vaatimustenmukaisuus on osoitettu virallisen testauslaitoksen myöntämällä sertifikaatilla. Suomessa hyväksynnän ja sertifikaatin myöntää Eurofins Expert Services Oy (aikaisemmin VTT Expert Services Oy).

1 Oikarinen, J. 2017. Hyvä rakennustapa määrittelylähteineen – erityisesti rakennusalan sisäisten laatuvaatimusten soveltamisesta hyvän rakennustavan kuvaajana. https://lauda. ulapland.fi/bitstream/handle/10024/63040/Oikarinen.Juho.pdf?sequence=1&isAllowed=y

3. Hätäpoistuminen vai paniikkipoistuminen Uloskäytäviä suunniteltaessa tulee aina pohtia hätäpoistumistilanteen mahdollisuutta. Suunnittelijan tulee ottaa huomioon kaikki rakennuksen elinkaaren aikana mahdollisesti vastaan tulevat riskit ja pyrkiä poistamaan niiden toteutumisen seuraukset. Hätäpoistumistilanteissa tarvittavat ratkaisut ovat erilaisia kuin normaalissa tilanteessa ja siksi on tärkeää määrittää, minkä tyyppisiä tilanteita rakennuksessa saattaa syntyä. Ihmiset reagoivat hätätilanteissa eri tavoin ja merkitystä on myös sillä, pyrkiikö tilasta poistumaan samanaikaisesti pieni vai suuri määrä ihmisiä. Tulipalon syttyminen tai muu hengenvaaraa aiheuttava tilanne esimerkiksi täydessä elokuvasalissa voi herkästi aiheuttaa paniikkitilanteen. Paniikkitilanteessa suurikin määrä ihmisiä voi pyrkiä ulos poistumisovesta, jonka avausmekanismi on ennalta tuntematon. Kun tämän kaltaiseen skenaarioon lisätään vielä mahdollinen savu, pimeys, tönivät ja huutavat ihmiset tai muut vastaavat kuormittavat tekijät, voi oven avaaminen muodostua haastavaksi tehtäväksi. Tämän takia onkin tärkeää, että poistumisoviin valitaan käyttötarkoituksen mukainen poistumislaite helpon avattavuuden takaamiseksi – tilanteessa kuin tilanteessa. Riippumatta siitä, onko kyseessä hätäpoistumislaite vai paniikkipoistumislaite, on poistumisovi pystyttävä avaamaan sen avulla alle sekunnissa. Poistumislaitteiden käyttämiseen vaadittava avausvoima ja laitteiden kunto ovat myös olennaisessa roolissa nopean ja turvallisen poistumisen takaamiseksi. Poistumislaitteiden ja oviympäristön asianmukaista ylläpitoa käsitellään tarkemmin luvussa 7. Poistumisovia, poistumislaitteita sekä niiden toimintaperiaatteita kuvaavia opasteita ja merkintöjä voidaan täydentää kansainvälisen standardin SFS-ISO 16069:2019 mukaisesti, kun halutaan saavuttaa parempi poistumisturvallisuuden taso. Tässä oppaassa on kuitenkin merkintöjen osalta keskitytty standardien SFS-EN 179 ja SFS-EN 1125 antamiin esimerkkeihin sekä alan käytäntöihin.

3.1. Hätäpoistumislaitteet Hätäpoistumislaitteella tarkoitetaan yhden käden otteella toimivaa painikkeen tai työntölevyn ja lukituslaitteen yhdistelmää. Hätäpoistumislaitteita käytetään tiloissa ja rakennuksissa, joissa yleensä on yhtä aikaa vähäinen määrä ihmisiä ja joilla on vähintään kohtalainen tuntemus kohteesta ja poistumisreitti tilasta on tunnettu. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi toimistot, pienet liike- ja kokoontumistilat sekä muut vastaavat tilat. Kun tuntemus kohteesta on riittävän hyvä eikä tiloissa ole suuria määriä ihmisiä, ei hätätilanteessa todennäköisesti synny paniikkia ja ihmiset osaavat poistua rakennuksesta sujuvasti ja rauhallisesti. Hätäpoistumislaitteen sijainti ja toimintaperiaate voidaan merkitä standardin SFS-EN 179 mukaisella opastavalla tekstillä tai piktogrammilla. Hätäpoistumislaitteiden vaatimukset määritellään harmonisoidussa tuotestandardissa SFS-EN 179.

Painike

Työntölevy

3.2. Paniikkipoistumislaitteet Paniikkipoistumislaitteella tarkoitetaan vaakapuomin ja lukituslaitteen yhdistelmää. Vaakapuomi on suunniteltu avaamaan lukitus myös kehon painosta, mikä edesauttaa poistumista esimerkiksi täyteen pakkautuneesta uloskäytävästä. Kyseinen ominaisuus parantaa myös esimerkiksi liikuntarajoitteisten henkilöiden poistumisturvallisuutta.

Vaakapuomin toimintaa selittävä tarra voidaan kiinnittää joko oveen tai suoraan puomin pintaan.

Vaakapuomi

Paniikkipoistumislaitteita käytetään tiloissa ja rakennuksissa, joissa yleensä on yhtä aikaa suuri määrä ihmisiä sekä tiloissa, joissa muutoin korostuu poistumisnopeus. Suurien ihmismäärien tiloissa, kuten esimerkiksi kouluissa, hotelleissa, ostoskeskuksissa, sairaaloissa, teattereissa, yökerhoissa, urheilutiloissa ja ravintoloissa oleskelevat ihmiset tuntevat kohteen ja sen poistumisreitit yleensä huonosti. Tämän kaltaisissa tiloissa paniikin syntyminen esimerkiksi tulipalon seurauksena on huomattavasti todennäköisempää kuin vaikkapa tavallisissa toimistotiloissa. Tiloja, joissa ei ole suuria ihmismääriä, mutta joissa poistumisnopeus hätätilanteessa on kriittistä, ovat esimerkiksi muuntamot ja laboratoriot. Muuntamoissa, laboratorioissa ja vastaavissa tiloissa voidaan vaakapuomi asentaa pystyasentoon, jotta tilasta voidaan poistua ryömimällä.

Suoraan vaakapuomin pinnalle tai oven sisäpuolelle puomin välittömään läheisyyteen kiinnitetään tarra, joka ilmaisee vaakapuomin toiminnan/tarkoituksen. Tarrassa voi lukea esimerkiksi ”TYÖNNÄ”. Ymmärrettävyyden varmistamiseksi tekstin tulee olla myös ruotsin kielellä, ja englannin kieltä voidaan pitää vahvana suosituksena etenkin kohteissa, joissa tilojen käyttäjissä on eri kansallisuuksia. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää tarroja, joissa on poistumista kuvaava piktogrammi. Tarrojen tulee olla väritykseltään yhtenäisiä muiden poistumisopasteiden kanssa (valkoinen teksti/piktogrammi vihreällä pohjalla). Jatkuvassa käytössä olevien vaakapuomien tarrat, jotka on kiinnitetty suoraan vaakapuomin pinnalle, tulee tarkastaa säännöllisesti kulumisen varalta ja vaihtaa uusiin aina tarvittaessa. Paniikkipoistumislaitteiden vaatimukset määritellään harmonisoidussa tuotestandardissa SFS-EN1125.

3.3. Pariovet Jos poistumisreitillä on pariovi ja poistumistieleveys vaatii molempien ovien käyttöä hätätilanteessa, on molemmat ovet (aktiivi- ja passiiviovi) varustettava asianmukaisella hätä- tai paniikkipoistumislaitteella. Aktiiviovi on aina varustettava tilojen ominaisuuksien edellyttämällä poistumislaitteella. Tilojen ominaisuuksilla tarkoitetaan tässä oppaassa ensisijaisesti tilojen käyttötarkoitusta, henkilömääriä ja muita poistumisturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Sitä, miten tilojen eri ominaisuudet voivat vaikuttaa poistumislaitteen valintaan, käsitellään tarkemmin luvussa 4. Passiivioven leveyden ylittäessä 500 mm tulee se aina varustaa joko hätätai paniikkipoistumislaitteella, riippuen tilojen ominaisuuksien asettamista vaatimuksista. Passiivioven leveyden alittaessa 500 mm voidaan se varustaa hätäpoistumislaitteella riippumatta tilan ominaisuuksista. Suomessa kuitenkin yleisimmin käytetään kapeissa passiiviovissa pikasalpaa. Mikäli passiiviovi varustetaan pikasalvalla, automaattisalvalla tai vastaavaa ratkaisulla, ei passiiviovea tällöin saa laskea osaksi uloskäytävän vähimmäisleveyttä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos uloskäytävän vähimmäisleveydeksi on määritelty esimerkiksi 1200 mm, tulee aktiivioven tällöin olla leveydeltään vähintään 1200 mm, jos passiiviovi on varustettu pikasalvalla tai vastaavalla laitteella.

Painikkeelliset pariovet soveltuvat esimerkiksi suurehkoihin liiketiloihin. Pariovet, joissa sekä aktiivi- että passiiviovi on varustettu vaakapuomeilla, soveltuvat hyvin esimerkiksi tiloihin, joissa järjestetään suuria urheilu- tai kulttuuritapahtumia.

Pariovia, joissa on pikasalvallinen kapea passiiviovi, voidaan käyttää esimerkiksi toimistorakennuksissa tai muissa työpaikkatiloissa.

Parioven poistumislaitteita valittaessa on hyvä ottaa huomioon tuotteiden toimivuus ovien yhtäaikaisessa avauksessa, jotta tuotteiden mitoitus tai toiminta ei estä ovien vapaata avautumista. Esimerkiksi kapeiden profiiliovien heloitus voi törmätä toisiinsa niiden asemoinnin ja fyysisten mittojen seurauksena.

3.4. Liukuovet ja muut vastaavat oviratkaisut Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017) määrittää, että poistumiseen käytettävien ovien on avauduttava poistumissuuntaan, jos oven kautta poistuvien henkilöiden määrä on yli 60. Liukuovet, pyöröovet ja muut vastaavat ovet eivät avaudu poistumissuuntaan normaalikäytössä. Liukuoven tai vastaavan oven viereen voidaan sijoittaa riittävän leveä saranoitu, poistumissuuntaan avautuva käyntiovi, jolloin liukuovi ei ole kyseisellä poistumisreitillä ainoa uloskäynti. Liukuoven vieressä sijaitsevat käyntiovet varustetaan tilojen ominaisuuksien perusteella joko standardin SFS-EN 179 tai SFS-EN 1125 mukaisella poistumislaitteella (kts. lisätietoa luku 4).

Liukuovien, pyöröovien tai vastaavien ovien hyväksyntä poistumisoviksi tulee aina neuvotella tapauskohtaisesti rakennusvalvontaviranomaisen kanssa. Asia kannattaa varmistaa jo rakennussuunnittelun luonnosvaiheessa.

Jos liukuovia tai vastaavia ovia hyväksytään käytettäväksi poistumisreitillä ainoana uloskäyntinä ilman vieressä sijaitsevaa käyntiovea, tulee ne varustaa hätäavausjärjestelmällä edellä mainitun henkilömäärän mukaisesti: • Kun poistuvien henkilöiden määrä on yli 60: paniikkisaranointi, jossa ovilehdet avautuvat hätätilanteessa poistumissuuntaan työntämällä. Kiinteät sivulasit tai seinät eivät saa estää paniikkisaranoitujen ovien avautumista missään tilanteessa. Käytännössä sivulasienkin on oltava paniikkisaranoituja. Kun paniikkisaranoitu ovilehti tai sivulasi avataan, tulee oven automaattisen liikkeen joko pysähtyä paikoilleen tai siirtyä turvalliseen sijaintiin ja pysähtyä. Turvallisella sijainnilla tarkoitetaan sellaista asentoa, ettei siitä aiheudu puristumisvaaraa ja että hätäpoistumisreitti pysyy käytettävissä. • Kun poistuvien henkilöiden määrä on alle 60: paniikkisaranointi tai vaihtoehtoisesti sähköisesti itsevalvova koneisto, jossa oven avautuminen

hätätilanteessa on sähköisesti varmistettu. Koneisto valvoo sekä sisäpuolen impulssilaitetta että koneiston akustoa. Sähköisesti itsevalvova koneisto ei avaudu hätätilanteessa poistumissuuntaan, joten se soveltuu vain pieniin, alle 60 henkilön tiloihin.

Hätäavausjärjestelmien toiminnan on oltava riittävän selkeästi merkitty ja ymmärrettävissä. Automatisoitujen henkilöliikenneovien (kuten liuku- ja pyöröovien) käyttöturvallisuutta ohjaa eurooppalainen standardi SFS-EN 16005.

3.5. Varatiet Poistumisovi voi johtaa uloskäytävään, joka on suunniteltu rakennuksessa varatieksi. Ovelta vaaditaan hätäpoistumislaitestandardin mukaiset avausratkaisut, mutta avausmekanismin toiminta on rajoitettu esimerkiksi sinetillä, rikottavalla muovikuvulla tai sähköisellä toiminnalla. Rajoitettu ovien toiminta voidaan toteuttaa rakennusvalvontaviranomaisen hyväksynnällä. Sinetit, muovikuvut ja vastaavat tulee vaihtaa uusiin, mikäli ne hätätilanteessa tai muutoin on rikottu.

Sinetillä tai muovikuvulla voidaan estää varatieovien avaaminen normaalitilanteessa – hätätilanteessa ne rikotaan ulospääsyn mahdollistamiseksi.

3.6. Lukituksen sähköinen hätäavaus Kulunvalvonta ei saa estää turvallista poistumista. Mikäli kulunvalvonnalla on estetty hätäpoistumislaitteella varustetun poistumisoven avaaminen ilman kulkutunnistetta, on ovi varustettava hätäavauspainikkeella. Sama käytäntö koskee myös magneettilukolla lukittuja poistumisovia. Poistumisovissa, joihin on asennettu standardin SFS-EN 1125 mukainen paniikkipoistumislaite, ei ole turvallista käyttää ainoastaan hätäavauspainiketta lukituksen vapauttamiseen, vaan kyseisten poistumisovien kulunvalvonnan ohitus on liitettävä myös paloilmoitinjärjestelmän ohjaustoimintoihin. Tällä tavoin kulunvalvottu ovi on palotilanteessa avattavissa pelkkää vaakapuomia käyttäen, mikä on tärkeää mahdollisessa paniikkitilanteessa.

Hätäavauspainike, eli niin sanottu ”riko lasi” -painike, vapauttaa oven sähkömekaanisen tai magneettisen lukituksen mahdollistaen turvallisen poistumisen hätätilanteessa. Hätäavauspainikkeen toiminnan tulee olla selkeästi merkitty ja se tulee CFPA-E:n suositusten mukaan sijoittaa oven välittömään läheisyyteen, korkeintaan 0,5 m etäisyydelle ovesta sivusuunnassa ja 0,9–1,2 m korkeudelle lattiatasosta. Painikepuolen tulee aina olla suunnattuna tulosuuntaan päin, ja tarvittaessa oveen lisätään opastetarra nuolella, joka ilmaisee hätäavauspainikkeen sijainnin. Hätäavauspainiketta ei saa sijoittaa sivuseinälle. Jos muuta vaihtoehtoa esimerkiksi kapeassa käytävässä ei ole, voidaan käyttää kulmakiinnikettä. Nykyaikaisten hätäavauspainikkeiden ulkoasu on yhteneväinen muiden poistumisopasteiden kanssa helpottaen niiden paikallistamista hätätilanteessa.

Hätäavauspainikkeita on saatavilla myös sisäisellä valonlähteellä varustettuna (oik. kuva).

Hätäavauspainikkeeseen tai sen yhteyteen on lisättävä teksti, josta ilmenee, että kyseisellä painikkeella voidaan avata ovi hätätilanteessa. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää jälkivalaisevaa kilpeä, jossa lukee esimerkiksi “OVEN HÄTÄAVAUS”. Ymmärrettävyyden varmistamiseksi tekstin tulee olla myös ruotsin kielellä, ja englannin kieltä voidaan pitää vahvana suosituksena etenkin kohteissa, joissa tilojen käyttäjissä on eri kansallisuuksia (kts. havainnekuva seuraavalla sivulla). Kilpi tai kilvet sijoitetaan hätäavauspainikkeen yläpuolelle. Kilpien tulee olla väritykseltään yhteneväisiä muiden poistumisopasteiden kanssa (valkoinen teksti vihreällä pohjalla).

OVEN HÄTÄAVAUS NÖDÖPPNING DÖRR EMEGENCY DOOR RELEASE

Jos sähkömekaaninen lukitus tai magneettilukko vapauttavat lukituksen sähkökatkon tai palohälytyksen aikana automaattisesti, ei ole välttämätöntä, että hätäavauspainike tai sen toimintaa kuvaavat kilvet ovat valaistuja tai jälkivalaisevia.

HUOMIOITAVAA PALOILMOITTIMEN OHJAUSTOIMINNOISTA: Paloilmoittimeen voi liittyä paloilmoittimelta suoraan ohjatut lukitukset tai ovet. Paloilmoitinta voidaan käyttää tuottamaan ohjaustoimintoja muille järjestelmille, kuten osastoivien ovien tai sähköisten lukitusten ohjaukseen. Paloilmoittimeen voidaan myös liittää indikoinnit esimerkiksi osastoivien ovien toiminnasta. • Poistumisovien sähköiset lukitukset vapauttavat ohjaustoiminnot tulee toteuttaa siten, että toteutus ei saa häiritä paloilmoittimen toimintaa eikä estää ilmoitusten välittämistä muuhun järjestelmään. • Kokonaisuudessa on varmistettava, että suunniteltava toiminta tapahtuu aina turvalliseen suuntaan. Tämä tarkoittaa sitä, että lukitukset ja ohjaukset tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että mahdollisessa vikatilanteessa ohjaukset jäävät tilaan, joka ei heikennä palo- tai poistumisturvallisuutta. • Paloilmoittimien dokumentoinnissa tule kuvailla selkeästi, kuinka sähköisten lukitusten ja osastoivien ovien ohjaukset toimivat ja kuinka niiden toimintakunto voidaan tarvittavin koestamistoimenpitein varmistaa. Dokumenteissa tulee myös esittää kuinka ohjaukset ja lukitukset voidaan palauttaa sekä varmistaa palo- ja vikahälytysten jälkeen normaalitilaan. Paloilmoittimen ohjaustoiminnot tulee dokumentoida loppukäyttäjää, paloilmoittimen hoitajaa, huoltoliikettä, tarkastajia ja pelastusviranomaisia hyödyttävällä tavalla.

4. Avausratkaisujen valinta tilojen ominaisuuksien mukaan Poistumisreiteillä sijaitsevien ovien avausratkaisuja suunniteltaessa tulee huomioida tilojen käyttötarkoituksen sekä tiloja käyttävien henkilöiden määrän ja toimintakyvyn asettamat vaatimukset. Tämä tarkoittaa sitä, että tiloissa olevien henkilöiden määrä ja toimintakyky sekä tilojen käyttötarkoitus vaikuttavat siihen, tuleeko poistumisoveen hätäpoistumislaite, paniikkipoistumislaite vai tarvitaanko kumpaakaan. Avausratkaisut tulee aina valita huolelliseen riskienarviointiin perustuen, kohdekohtaisesti. Tiloissa, joissa on suuret väkimäärät, suositellaan helpon avattavuuden varmistamiseksi käytettäväksi standardien SFS-EN 179 ja SFS-EN 1125 mukaisia poistumislaitteita seuraavasti: • Yli 60 hengen tilojen poistumisovissa käytetään SFS-EN 179 mukaista hätäpoistumislaitetta. • Yli 800 hengen tilojen poistumisovissa käytetään SFS-EN 1125 mukaista paniikkipoistumislaitetta.

Jos yhteensä yli 800 hengen tila muodostuu useista osista, voidaan poistumislaitteita käyttää esimerkiksi seuraavasti: • Yhteisistä tiloista sekä yli 400 henkilön osista uloskäytävien ovissa ja niihin johtavien kulkureittien ovissa käytetään SFS-EN 1125 mukaista paniikkipoistumislaitetta. Yli 60 henkilön osista käytetään SFS-EN 179 mukaista hätäpoistumislaitetta. ESIMERKKI: Kauppakeskuksen keskuskäytäviltä ulos johtavilla kulkureiteillä käytetään SFS-EN 1125 mukaista paniikkipoistumislaitetta. Yksittäisissä liiketiloissa, joiden mitoittava henkilömäärä on alle 400 henkilöä, voidaan käyttää SFS-EN 179 mukaista hätäpoistumislaitetta. Ihmisten poistuminen yksittäisistä liiketiloista keskuskäytävään hätätilanteessa johtaa todennäköisesti keskuskäytävien ruuhkautumiseen, mikä saattaa aiheuttaa paniikkitilanteen. Tällöin keskuskäytäviltä ulos johtavissa ovissa on perusteltua käyttää paniikkipoistumislaitteita nopean, tehokkaan ja turvallisen poistumisen varmistamiseksi.

• Huvi-, taide- ja vastaavissa kokoontumistiloissa käytetään kaikissa yli 400 hengen tiloissa uloskäytävän ovessa tai kyseessä olevasta tilasta uloskäytävään johtavan kulkureitin ovissa SFS-EN 1125 mukaista paniikkipoistumislaitetta. ESIMERKKI: Yli 400 henkilölle tarkoitetun (sisältää henkilökunnan) yökerhotilan kaikki uloskäytävien ovet varustetaan SFS-EN 1125 mukaisella paniikkipoistumislaitteella riippumatta siitä, millaisiin osiin tila on jaettu. Yökerhon kaltaisiin tiloihin liittyy useita poistumisturvallisuuteen vaikuttavia riskitekijöitä, kuten päihtymystä, hämärät valaistusolosuhteet ja paikoin sokkeloiset tilaratkaisut, joten paniikkipoistumislaitteen käyttö kaikissa poistumiseen käytettävissä ovissa on perusteltua.

Muissa tiloissa, kuten esimerkiksi tuotanto- ja varastotiloissa, voidaan käyttää normaaleja lukkolaitteita ottaen kuitenkin huomioon kulunvalvonnan järjestelyt ja kohdekohtaisista ominaisuuksista aiheutuvat riskit poistumisturvallisuudelle. Tulkinnallisissa tapauksissa on aina valittava turvallisempi ratkaisu, eli paniikkipoistumislaitteita voidaan aina käyttää! Ympäristöministeriön asetuksen 848/2017 perustelumuistiossa (35 §) mainitaan poistumisovien lukituksesta seuraavaa: Uloskäytävien ja niihin johtavien tilojen ovissa ei tule yleensä käyttää lukkoja, jotka avaimetta voi takalukita siten, ettei niitä sisäpuolelta saa auki ilman avainta. Lukkoja, jotka voidaan sisäpuolelta aina avata ilman avainta, käytetään uloskäytävien ja niihin johtavien tilojen ovissa: • majoitustiloissa • hoitolaitoksissa, joiden toiminnan luonne ei edellytä eristämistä. Lukkoja, jotka voidaan huoneiston normaalin käytön aikana avata hätätilanteessa sisäpuolelta ilman avainta, käytetään: • kokoontumis- ja liiketiloissa, • työpaikkatiloissa sekä • tuotanto- ja varastotiloissa. 25

4.1. Kohteet, joissa vaaditaan poistumisturvallisuusselvitys Kohteisiin, joissa on hoidettavana tai asukkaana henkilöitä, joilla on rajoittunut, heikentynyt tai poikkeava toimintakyky, vaaditaan ennen toiminnan aloittamista laadittavaksi poistumisturvallisuusselvitys. Tällaisia kohteita ovat hoitolaitokset sekä palvelu- ja tukiasumiseen käytettävät kohteet, kuten esimerkiksi sairaalat, vanhainkodit ja tukiasunnot. Tällaisissa tiloissa oleskelee tai asuu henkilöitä, joilla voi olla esimerkiksi heikentynyt liikkumis-, kuulo-, näkö- tai ymmärtämiskyky. Kaikki nämä voivat vaikuttaa turvalliseen poistumiseen hätätilanteessa. Johtuen siitä, että toimintakyvyltään rajoittuneet henkilöt ovat poistumisturvallisuuden kannalta riskiryhmässä, suositellaan tässä oppaassa standardin SFS-EN 1125 mukaisten paniikkipoistumislaitteiden käyttöä uloskäytävien ja niihin johtavien tilojen ovissa, jos se on mahdollista ja kohteen toiminnan kannalta järkevää. Huomioitavaa kuitenkin on, että poistumisturvallisuusselvityskohteet ja niihin hyväksyttävät poistumisovien avausratkaisut käsitellään aina tapauskohtaisesti rakennusvalvontaviranomaisen kanssa. Myös pelastusviranomainen voi edellyttää lukituksiin muutoksia osana pelastuslain mukaista poistumisturvallisuuden arviointia. Poistumisturvallisuusselvityskohteisiin valittavien avausratkaisujen kannalta olennainen merkitys on sillä, pystyvätkö hoidettavat/asukkaat poistumaan itse hätätilanteessa riittävän nopeasti, vai tarvitaanko poistumiseen henkilökunnan avustusta. Uudisrakentamisen osalta rakennusluvan yhteydessä laadittu turvallisuusselvitys vastaa poistumisturvallisuusselvitystä. Turvallisuusselvitys on päivitettävä poistumisturvallisuusselvitykseksi viimeistään kolmen vuoden kuluttua tai toiminnan olennaisesti muuttuessa. Poistumisturvallisuusselvityksen laadinta on toiminnanharjoittajan vastuulla ja se on toimitettava pelastusviranomaiselle arvioitavaksi ennen toiminnan aloittamista. Vaatimukset poistumisturvallisuusselvitykseen liittyen määritellään pelastuslaissa (379/2011) ja valtioneuvoston asetuksessa poistumisturvallisuusselvityksestä (292/2014).

5. Valintaa tukevia esimerkkiratkaisuja Kun avausratkaisuja koskevat tarpeet on tilojen käyttötarkoituksen sekä kohteen rakenteellisten ja toiminnallisten ominaisuuksien ja vaatimusten perusteella määritelty, valitaan kuhunkin määritelmään parhaiten sopiva avausratkaisukokonaisuus. Seuraavaksi esiteltävät esimerkkiratkaisut on jaoteltu sen perusteella, ovatko ne hätäpoistumiseen vai paniikkipoistumiseen tarkoitettuja. Yhdessä esimerkkiratkaisussa käsitellään myös liukuoven toteutusta poistumisreitillä. Kaikkien esimerkkiratkaisujen kohdalla huomioitavaa on, että jos ovia varustetaan lisä- tai varmuuslukituslaitteella (”yölukitus”), tulee niiden olla auki tilojen normaalin käytön aikana. Ovien avattavuus varmistetaan kytkemällä lisä- tai varmuuslukitus muuhun merkittävään toimintoon esimerkiksi siten, että valot eivät syty tai kiinteistön hälytystila ei poistu, mikäli lukituslaitteet ovat lukossa. Esimerkkiratkaisujen kuvituksessa on keskitytty ovien mekaanisten ominaisuuksien havainnollistamiseen. Sähköisen oviympäristön varusteiden, kuten impulssilaitteiden, ulkonäössä ja toimintaperiaatteissa voi olla suurempia mallikohtaisia eroja. Hätäavauspainikkeet ja niiden tarkoitusta kuvaavat kilvet on kuitenkin huomioitu havainnekuvissa, koska ne ovat pääosin ulkonäöltään yhdenmukaisia (nykyaikaiset mallit, kuten esitelty luvussa 3.6). Esimerkkiratkaisut on jaoteltu seuraavasti: • H1-H3 Hätäpoistuminen – yksilehtiset ovet • HV1-HV3 Hätäpoistuminen – kaksilehtiset ovet

pienellä passiiviovella

• HP1-HP3 Hätäpoistuminen – pariovet • P1-P3 Paniikkipoistuminen – yksilehtiset ovet • PV1-PV3 Paniikkipoistuminen – kaksilehtiset ovet pienellä passiiviovella • PP1-PP3 Paniikkipoistuminen – pariovet • L1 Liukuovet – kaksilehtinen liukuovi

5.1. Hätäpoistumisratkaisut (SFS-EN 179) 5.1.1 Yksilehtiset ovet painikkeella tai työntölevyllä Esimerkkiovi H1 – Mekaaninen yksilehtinen ovi (SFS-EN 179)

Osastoiva / osastoimaton yksilehtinen ovi • mekaaninen lukitus • painike tai työntölevy

Osastoivan oven tulee sulkeutua ja salpautua palotilanteessa. Osastoivissa ovissa on käytettävä tyyppihyväksyttyä lukituslaitetta, ovensuljinta ja palonsulkujärjestelmää.

SISÄPUOLINEN HELOITUS:

ULKOPUOLINEN HELOITUS:

• Painike tai työntölevy

• Käyttötarkoituksesta riippuen oveen

• Ovensuljin tai palonsulkujärjestelmä

voidaan valita avainpesä, painike tai

(palonsulkujärjestelmiin sisältyy

vedin. Vaihtoehtoisesti ulkopuolinen

myös ovensuljin)

heloitus voidaan jättää ovesta kokonaan pois, jos vieressä on samaan ti-

Oven toiminta sisäpuolelta:

laan sisäänpääsyn mahdollistava ovi

• Painike tai työntölevy varmistaa tur-

tai jos ulkopuolinen heloitus aiheut-

vallisen poistumisen yhden käden

taa kohtuuttomia ilkivalta- tai turval-

otteella.

lisuusriskejä. Myös terassi- ja huolto-ovien tai muiden vastaavien ovien ulkopuolinen heloitus voidaan jättää pois, mikäli niitä ei voi tai ole tarpeen käyttää pelastustoiminnassa. Oven toiminta ulkopuolelta: • Oven avaus avaimella painiketta tai vedintä käyttäen. Jos ulkopuolinen heloitus jätetään pois, täytyy suunnittelussa varmistaa, että poisjättäminen ei vaaranna pelastustoiminnan edellytyksiä.

Esimerkkiovi H2 – Sähkömekaaninen yksilehtinen ovi kulunvalvonnalla (SFS-EN 179)

Osastoiva / osastoimaton yksilehtinen ovi • sähkömekaaninen lukituslaite / kulunvalvonta • painike tai työntölevy • ovensuljin tai ovikoneisto

Osastoivan oven tulee sulkeutua ja salpautua palotilanteessa. Osastoivissa ovissa on käytettävä tyyppihyväksyttyä lukituslaitetta, ovensuljinta tai ovikoneistoa.

SISÄPUOLINEN HELOITUS:

ULKOPUOLINEN HELOITUS:

• Painike tai työntölevy

• Käyttötarkoituksesta riippuen oveen

• Ovensuljin tai ovikoneisto lisälaittei- neen • Impulssilaite, esimerkiksi kortinlukija

voidaan valita avainpesä, painike tai vedin. Vaihtoehtoisesti ulkopuolinen heloitus voidaan jättää ovesta kokonaan pois, jos vieressä on samaan ti-

Oven toiminta sisäpuolelta:

laan sisäänpääsyn mahdollistava ovi

• Painike tai työntölevy varmistaa tur-

tai jos ulkopuolinen heloitus aiheut-

vallisen poistumisen yhden käden

taa kohtuuttomia ilkivalta- tai turval-

otteella.

lisuusriskejä. Myös terassi- ja huol-

• Mikäli kulunvalvonta estää poistumi-

to-ovien tai muiden vastaavien ovien

sen ilman kulkutunnistetta, tulee lu-

ulkopuolinen heloitus voidaan jättää

kituksen vapautus ohjatapaloilmoit-

pois, mikäli niitä ei voi tai ole tarpeen

timen tai ovia ohjaavien paikallisten savunilmaisimien sekä hätäavaus-

käyttää pelastustoiminnassa. • Impulssilaite, esimerkiksi kortinlukija

painikkeen kautta. Oven toiminta ulkopuolelta: • Lukituksen avaus avaimella tai kulkutunnisteella. Ovi avataan painiketta tai vedintä käyttäen, tai vaihtoehtoisesti ovikoneisto avaa oven suoraan impulssilaitteesta. Jos ulkopuolinen heloitus jätetään pois, täytyy suunnittelussa varmistaa, että poisjättäminen ei vaaranna pelastustoiminnan edellytyksiä.

Esimerkkiovi H3 – Sähkömekaaninen yksilehtinen varatieovi hätäavauspainikkeella (SFS-EN 179)

Osastoiva / osastoimaton yksilehtinen varatieovi • sähkömekaaninen lukituslaite / kulunvalvonta • painike tai työntölevy • ovensuljin tai ovikoneisto • hätäavauspainike Osastoivan oven tulee sulkeutua ja salpautua palotilanteessa. Osastoivissa ovissa on käytettävä tyyppihyväksyttyä lukituslaitetta ja ovensuljinta tai ovikoneistoa. Painikkeen tai työntölevyn toiminta ohjataan keskitetyn paloilmoittimen tai ovia ohjaavien paikallisten savunilmaisimien sekä oven hätäavauspainikkeen kautta. Mikäli poistumisovissa käytetään magneettilukkoa, tulee hätäavauspainikkeen vapauttaa sen toiminta (katkaista + johdin).

SISÄPUOLINEN HELOITUS:

ULKOPUOLINEN HELOITUS:

• Painike tai työntölevy

• Käyttötarkoituksesta riippuen oveen

• Hätäavauspainike

voidaan valita avainpesä, painike tai

• Ovensujin tai ovikoneisto lisälaittei-

vedin. Vaihtoehtoisesti ulkopuolinen

neen • Impulssilaite, esimerkiksi kortinlukija

heloitus voidaan jättää ovesta kokonaan pois, jos vieressä on samaan tilaan sisäänpääsyn mahdollistava ovi

Oven toiminta sisäpuolelta:

tai jos ulkopuolinen heloitus aiheut-

• Kun sähkömekaaninen lukitus on va-

taa kohtuuttomia ilkivalta- tai turval-

pautettu hätäavauspainikkeesta tai

lisuusriskejä. Myös terassi- ja huol-

paloilmoittimen/paikallisten savunil-

to-ovien tai muiden vastaavien ovien

maisimien ohjaamana, on turvallinen

ulkopuolinen heloitus voidaan jättää

poistuminen mahdollista painikkeella

pois, mikäli niitä ei voi tai ole tarpeen

tai työntölevyllä yhden käden otteella.

käyttää pelastustoiminnassa. • Impulssilaite, esimerkiksi kortinlukija

• Kulku sallitaan normaalitilanteessa esimerkiksi kulkutunnisteella.

Oven toiminta ulkopuolelta: • Lukituksen avaus avaimella tai kulkutunnisteella. Ovi avataan painiketta tai vedintä käyttäen, tai vaihtoehtoisesti ovikoneisto avaa oven suoraan impulssilaitteesta. Jos ulkopuolinen heloitus jätetään pois, täytyy suunnittelussa varmistaa, että poisjättäminen ei vaaranna pelastustoiminnan edellytyksiä.

5.1.2. Kaksilehtiset ovet pienellä passiiviovella, painike/työntölevy ja pikasalpa Esimerkkiovi HV1 – Mekaaninen kaksilehtinen ovi (SFS-EN 179)

Osastoiva / osastoimaton kaksilehtinen ovi (passiiviovi <500 mm) • mekaaninen lukitus • painike tai työntölevy • tiloihin, joissa uloskäytävän leveys ei vaadi molempien ovilehtien käyttöä hätäpoistumistilanteessa

Osastoivan oven tulee sulkeutua ja salpautua palotilanteessa. Osastoivissa ovissa on käytettävä tyyppihyväksyttyjä lukituslaitteita, ovensulkimia tai palonsulkujärjestelmää. Lisäksi huomioitava tahdistin, varmistin sekä passiivioven ovensuljin. Mikäli palonsulkujärjestelmää tai ovensuljinta ei voida osastoivaan passiivioveen sen pienen koon vuoksi asentaa, ei passiiviovea tällöin saa avata hätäpoistumistilanteessa eikä jättää auki normaalitilanteessa.

SISÄPUOLINEN HELOITUS:

ULKOPUOLINEN HELOITUS:

• Aktiiviovi: Painike tai työntölevy

• Käyttötarkoituksesta riippuen oveen

• Passiiviovi: Pikasalpa

voidaan valita avainpesä, painike tai

• Ovensuljin tai palonsulkujärjestelmä

vedin. Vaihtoehtoisesti ulkopuolinen

(palonsulkujärjestelmiin sisältyy

heloitus voidaan jättää ovesta koko-

myös ovensuljin)

naan pois, jos vieressä on samaan tilaan sisäänpääsyn mahdollistava ovi

Oven toiminta sisäpuolelta:

tai jos ulkopuolinen heloitus aiheut-

• Painike tai työntölevy varmistaa tur-

taa kohtuuttomia ilkivalta- tai turval-

vallisen poistumisen aktiiviovesta

lisuusriskejä. Myös terassi- ja huol-

yhden käden otteella.

to-ovien tai muiden vastaavien ovien ulkopuolinen heloitus voidaan jättää pois, mikäli niitä ei voi tai ole tarpeen käyttää pelastustoiminnassa. Oven toiminta ulkopuolelta: • Oven avaus avaimella painiketta tai vedintä käyttäen. Jos ulkopuolinen heloitus jätetään pois, täytyy suunnittelussa varmistaa, että poisjättäminen ei vaaranna pelastustoiminnan edellytyksiä.

Esimerkkiovi HV2 – Sähkömekaaninen kaksilehtinen ovi kulunvalvonnalla (SFS-EN 179)

Osastoiva / osastoimaton kaksilehtinen ovi (passiiviovi <500 mm) • sähkömekaaninen lukituslaite / kulunvalvonta • painike tai työntölevy • ovensuljin tai ovikoneisto • tiloihin, joissa uloskäytävän leveys ei vaadi molempien ovilehtien käyttöä hätäpoistumistilanteessa Osastoivan oven tulee sulkeutua ja salpautua palotilanteessa. Osastoivissa ovissa on käytettävä tyyppihyväksyttyä lukituslaiteita, ovensulkimia tai ovikoneistoa. Lisäksi huomioitava tahdistin, varmistin sekä passiivioven ovensuljin. Mikäli palonsulkujärjestelmää tai ovensuljinta ei voida osastoivaan passiivioveen sen pienen koon vuoksi asentaa, ei passiiviovea tällöin saa avata hätäpoistumistilanteessa eikä jättää auki normaalitilanteessa.

SISÄPUOLINEN HELOITUS:

ULKOPUOLINEN HELOITUS:

• Aktiiviovi: Painike tai työntölevy

• Käyttötarkoituksesta riippuen oveen

• Passiiviovi: Pikasalpa

voidaan valita avainpesä, painike tai

• Ovensuljin tai ovikoneisto lisälaittei-

vedin. Vaihtoehtoisesti ulkopuolinen

neen • Impulssilaite, esimerkiksi kortinlukija

heloitus voidaan jättää ovesta kokonaan pois, jos vieressä on samaan tilaan sisäänpääsyn mahdollistava ovi

Oven toiminta sisäpuolelta:

tai jos ulkopuolinen heloitus aiheut-

• Painike tai työntölevy varmistaa tur-

taa kohtuuttomia ilkivalta- tai turval-

vallisen poistumisen aktiiviovesta

lisuusriskejä. Myös terassi- ja huol-

yhden käden otteella.

to-ovien tai muiden vastaavien ovien

• Mikäli kulunvalvonta estää poistumisen ilman kulkutunnistetta, tulee lukituksen vapautus ohjata paloilmoittimen tai ovia ohjaavien paikallisten

ulkopuolinen heloitus voidaan jättää pois, mikäli niitä ei voi tai ole tarpeen käyttää pelastustoiminnassa. • Impulssilaite, esimerkiksi kortinlukija

savunilmaisimien sekä hätäavauspainikkeen kautta.

Esimerkkiovi HV3 – Sähkömekaaninen kaksilehtinen varatieovi hätäavauspainikkeella (SFS-EN 179)

Osastoiva / osastoimaton kaksilehtinen varatieovi (passiiviovi <500 mm) • sähkömekaaninen lukituslaite / kulunvalvonta • painike tai työntölevy • ovensuljin tai ovikoneisto • hätäavauspainike • tiloihin, joissa uloskäytävän leveys ei vaadi molempien ovilehtien käyttöä hätäpoistumistilanteessa

Osastoivan oven tulee sulkeutua ja salpautua palotilanteessa. Osastoivissa ovissa on käytettävä tyyppihyväksyttyä lukituslaitetta, ovensulkimia tai ovikoneistoa. Lisäksi huomioitava tahdistin, varmistin sekä passiivioven ovensuljin. Mikäli palonsulkujärjestelmää tai ovensuljinta ei voida osastoivaan passiivioveen sen pienen koon vuoksi asentaa, ei passiiviovea tällöin saa avata hätäpoistumistilanteessa eikä jättää auki normaalitilanteessa. Painikkeen tai työntölevyn toiminta ohjataan keskitetyn paloilmoittimen tai ovia ohjaavien paikallisten savunilmaisimien sekä oven hätäavauspainikkeen kautta. Mikäli poistumisovissa käytetään magneettilukkoa, tulee hätäavauspainonapin vapauttaa sen toiminta (katkaista + johdin).

SISÄPUOLINEN HELOITUS:

ULKOPUOLINEN HELOITUS:

• Aktiiviovi: Painike tai työntölevy

• Käyttötarkoituksesta riippuen oveen

• Passiiviovi: Pikasalpa

voidaan valita avainpesä, painike tai

• Hätäavauspainike

vedin. Vaihtoehtoisesti ulkopuolinen

• Ovensuljin tai ovikoneisto lisälaittei-

heloitus voidaan jättää ovesta koko-

neen • Impulssilaite, esimerkiksi kortinlukija

naan pois, jos vieressä on samaan tilaan sisäänpääsyn mahdollistava ovi tai jos ulkopuolinen heloitus aiheut-

Oven toiminta sisäpuolelta:

taa kohtuuttomia ilkivalta- tai turval-

• Kun sähkömekaaninen lukitus on va-

lisuusriskejä. Myös terassi- ja huol-

pautettu hätäavauspainikkeesta tai

to-ovien tai muiden vastaavien ovien

paloilmoittimen/paikallisten savunil-

ulkopuolinen heloitus voidaan jättää

maisimien ohjaamana, on turvallinen

pois, mikäli niitä ei voi tai ole tarpeen

poistuminen aktiiviovesta mahdollista painikkeella tai työntölevyllä yhden

käyttää pelastustoiminnassa. • Impulssilaite, esimerkiksi kortinlukija

käden otteella. • Kulku sallitaan normaalitilanteessa esimerkiksi kulkutunnisteella.

5.1.3 Pariovet painikkeella tai työntölevyllä Esimerkkiovi HP1 – Mekaaninen pariovi (SFS-EN 179)

Osastoiva / osastoimaton kaksilehtinen ovi (passiiviovi ≥500 mm) • mekaaninen lukitus • painike tai työntölevy

Osastoivan oven tulee sulkeutua ja salpautua palotilanteessa. Osastoivissa ovissa on käytettävä tyyppihyväksyttyä lukituslaitetta, ovensulkimia tai palonsulkujärjestelmää. Lisäksi huomioitava tahdistin, varmistin sekä passiivioven ovensuljin.

SISÄPUOLINEN HELOITUS:

ULKOPUOLINEN HELOITUS:

• Aktiiviovi: Painike tai työntölevy

• Käyttötarkoituksesta riippuen oveen

• Passiiviovi: Painike tai työntölevy

voidaan valita avainpesä, painike tai

• Ovensuljin tai palonsulkujärjestelmä

vedin. Vaihtoehtoisesti ulkopuolinen

(palonsulkujärjestelmiin sisältyy

heloitus voidaan jättää ovesta koko-

myös ovensuljin)

naan pois, jos vieressä on samaan ti-

• Tahdistin

laan sisäänpääsyn mahdollistava ovi tai jos ulkopuolinen heloitus aiheut-

Oven toiminta sisäpuolelta:

taa kohtuuttomia ilkivalta- tai turval-

• Painike tai työntölevy varmistaa tur-

lisuusriskejä. Myös terassi- ja huol-

vallisen poistumisen yhden käden

to-ovien tai muiden vastaavien ovien

otteella molemmista ovista.

ulkopuolinen heloitus voidaan jättää pois, mikäli niitä ei voi tai ole tarpeen käyttää pelastustoiminnassa. Oven toiminta ulkopuolelta: • Oven avaus avaimella painiketta tai vedintä käyttäen. Jos ulkopuolinen heloitus jätetään pois, täytyy suunnittelussa varmistaa, että poisjättäminen ei vaaranna pelastustoiminnan edellytyksiä.

Esimerkkiovi HP2 – Sähkömekaaninen pariovi kulunvalvonnalla (SFS-EN 179)

Osastoiva / osastoimaton kaksilehtinen ovi (passiiviovi ≥500 mm) • sähkömekaaninen lukituslaite / kulunvalvonta • painike tai työntölevy • ovensuljin tai ovikoneisto

SISÄPUOLINEN HELOITUS:

ULKOPUOLINEN HELOITUS:

• Aktiiviovi: Painike tai työntölevy

• Käyttötarkoituksesta riippuen oveen

• Passiiviovi: Painike tai työntölevy

voidaan valita avainpesä, painike tai

• Ovensuljin tai ovikoneisto lisälaittei-

vedin. Vaihtoehtoisesti ulkopuolinen

neen

heloitus voidaan jättää ovesta koko-

• Tahdistin

naan pois, jos vieressä on samaan ti-

• Impulssilaite, esimerkiksi kortinlukija

laan sisäänpääsyn mahdollistava ovi tai jos ulkopuolinen heloitus aiheut-

Oven toiminta sisäpuolelta:

taa kohtuuttomia ilkivalta- tai turval-

• Painike tai työntölevy varmistaa tur-

lisuusriskejä. Myös terassi- ja huol-

vallisen poistumisen yhden käden

to-ovien tai muiden vastaavien ovien

otteella molemmista ovista.

ulkopuolinen heloitus voidaan jättää

• Mikäli kulunvalvonta estää poistumisen ilman kulkutunnistetta, tulee lukituksen vapautus ohjata paloilmoit-

pois, mikäli niitä ei voi tai ole tarpeen käyttää pelastustoiminnassa. • Impulssilaite, esimerkiksi kortinlukija

timen tai ovia ohjaavien paikallisten savunilmaisimien sekä hätäavaus-

Oven toiminta ulkopuolelta:

painikkeen kautta.

• Lukituksen avaus avaimella tai kulkutunnisteella. Ovi avataan painiketta tai vedintä käyttäen, tai vaihtoehtoisesti ovikoneisto avaa oven suoraan impulssilaitteesta. Jos ulkopuolinen heloitus jätetään pois, täytyy suunnittelussa varmistaa, että poisjättäminen ei vaaranna pelastustoiminnan edellytyksiä.

Esimerkkiovi HP3 – Sähkömekaaninen pariovi varatieovena, hätäavauspainikkeella varustettuna (SFS-EN 179)

Osastoiva / osastoimaton kaksilehtinen varatieovi (passiiviovi ≥500 mm) • sähkömekaaninen lukituslaite / kulunvalvonta • painike tai työntölevy • ovensuljin tai ovikoneisto • hätäavauspainike

Osastoivan oven tulee sulkeutua ja salpautua palotilanteessa. Osastoivissa ovissa on käytettävä tyyppihyväksyttyä lukituslaitetta, ovensulkimia tai ovikoneistoa. Lisäksi huomioitava tahdistin, varmistin sekä passiivioven ovensuljin. Painikkeen tai työntölevyn toiminta ohjataan keskitetyn paloilmoittimen tai ovia ohjaavien paikallisten savunilmaisimien sekä oven hätäavauspainikkeen kautta. Mikäli poistumisovissa käytetään magneettilukkoa, tulee hätäavauspainikkeen vapauttaa sen toiminta (katkaista + johdin).

SISÄPUOLINEN HELOITUS:

ULKOPUOLINEN HELOITUS:

• Aktiiviovi: Painike tai työntölevy

• Käyttötarkoituksesta riippuen oven

• Passiiviovi: Painike tai työntölevy

voidaan valita avainpesä, painike tai

• Hätäavauspainike

vedin. Vaihtoehtoisesti ulkopuolinen

• Ovensuljin tai ovikoneisto lisälaittei-

heloitus voidaan jättää ovesta koko-

neen

naan pois, jos vieressä on samaan ti-

• Tahdistin

laan sisäänpääsyn mahdollistava ovi

• Impulssilaite, esimerkiksi kortinlukija

tai jos ulkopuolinen heloitus aiheuttaa kohtuuttomia ilkivalta- tai turval-

Oven toiminta sisäpuolelta:

lisuusriskejä. Myös terassi- ja huol-

• Kun sähkömekaaninen lukitus on va-

to-ovien tai muiden vastaavien ovien

pautettu hätäavauspainikkeesta tai

ulkopuolinen heloitus voidaan jättää

paloilmoittimen /paikallisten savunil-

pois, mikäli niitä ei voi tai ole tarpeen

maisimien ohjaamana, on turvallinen poistuminen mahdollista painikkeella

käyttää pelastustoiminnassa. • Impulssilaite, esimerkiksi kortinlukija

tai työntölevyllä yhden käden otteella molemmista ovista.

Kulku sallitaan normaalitilanteessa esimerkiksi kulkutunnisteella.

5.2. Paniikkipoistumisratkaisut (SFS-EN 1125) 5.2.1 Yksilehtiset ovet vaakapuomilla Esimerkkiovi P1 – Mekaaninen yksilehtinen ovi (SFS-EN 1125)

Osastoiva / osastoimaton yksilehtinen ovi • mekaaninen lukituslaite • vaakapuomi

Osastoivan oven tulee sulkeutua ja salpautua palotilanteessa. Osastoivissa ovissa on käytettävä tyyppihyväksyttyä lukituslaitetta, ovensuljinta tai palonsulkujärjestelmää.

SISÄPUOLINEN HELOITUS:

ULKOPUOLINEN HELOITUS:

• Vaakapuomi

• Käyttötarkoituksesta riippuen oveen

• Ovensuljin tai palonsulkujärjestelmä

voidaan valita avainpesä, painike tai

(palonsulkujärjestelmiin sisältyy

vedin. Vaihtoehtoisesti ulkopuolinen

myös ovensuljin)

heloitus voidaan jättää ovesta kokonaan pois, jos vieressä on samaan ti-

Oven toiminta sisäpuolelta:

laan sisäänpääsyn mahdollistava ovi

• Vaakapuomi varmistaa turvallisen

tai jos ulkopuolinen heloitus aiheut-

poistumisen.

taa kohtuuttomia ilkivalta- tai turvallisuusriskejä. Myös terassi- ja huolto-ovien tai muiden vastaavien ovien ulkopuolinen heloitus voidaan jättää pois, mikäli niitä ei voi tai ole tarpeen käyttää pelastustoiminnassa. Oven toiminta ulkopuolelta: • Oven avaus avaimella painiketta tai vedintä käyttäen. Jos ulkopuolinen heloitus jätetään pois, täytyy suunnittelussa varmistaa, että poisjättäminen ei vaaranna pelastustoiminnan edellytyksiä.

Esimerkkiovi P2 – Sähkömekaaninen yksilehtinen ovi kulunvalvonnalla (SFS-EN 1125)

Osastoiva / osastoimaton yksilehtinen ovi • sähkömekaaninen lukituslaite / kulunvalvonta • vaakapuomi • ovensuljin tai ovikoneisto

Osastoivan oven tulee sulkeutua ja salpautua palotilanteessa. Osastoivissa ovissa on käytettävä tyyppihyväksyttyä lukituslaitetta, ovensuljinta tai ovikoneistoa.

SISÄPUOLINEN HELOITUS:

ULKOPUOLINEN HELOITUS:

• Vaakapuomi

• Käyttötarkoituksesta riippuen oveen

• Ovensuljin, ovikoneisto lisälaittei- neen • Impulssilaite, esimerkiksi kortinlukija

voidaan valita avainpesä, painike tai vedin. Vaihtoehtoisesti ulkopuolinen heloitus voidaan jättää ovesta kokonaan pois, jos vieressä on samaan ti-

Oven toiminta sisäpuolelta:

laan sisäänpääsyn mahdollistava ovi

• Vaakapuomi varmistaa turvallisen

tai jos ulkopuolinen heloitus aiheut-

poistumisen. • Mikäli kulunvalvonta estää poistumi-

lisuusriskejä. Myös terassi- ja huol-

sen ilman kulkutunnistetta, tulee lu-

to-ovien tai muiden vastaavien ovien

kituksen vapautus ohjatapaloilmoit-

ulkopuolinen heloitus voidaan jättää

timen tai ovia ohjaavien paikallisten

pois, mikäli niitä ei voi tai ole tarpeen

savunilmaisimien sekä hätäavauspainikkeen kautta.

• •

taa kohtuuttomia ilkivalta- tai turval-

käyttää pelastustoiminnassa. • Impulssilaite, esimerkiksi kortinlukija Oven toiminta ulkopuolelta: • Lukituksen avaus avaimella tai kulkutunnisteella. Ovi avataan painiketta tai vedintä käyttäen, tai vaihtoehtoisesti ovikoneisto avaa oven suoraan impulssilaitteesta. Jos ulkopuolinen heloitus jätetään pois, täytyy suunnittelussa varmistaa, että poisjättäminen ei vaaranna pelastustoiminnan edellytyksiä.

Esimerkkiovi P3 – Sähkömekaaninen yksilehtinen varatieovi hätäavauspainikkeella (SFS-EN 1125)

Osastoiva / osastoimaton yksilehtinen varatieovi • sähkömekaaninen lukituslaite / kulunvalvonta • vaakapuomi • ovensuljin tai ovikoneisto • hätäavauspainike

Osastoivan oven tulee sulkeutua ja salpautua palotilanteessa. Osastoivissa ovissa on käytettävä tyyppihyväksyttyä lukituslaitetta ja ovensuljinta tai ovikoneistoa. Vaakapuomin toiminta ohjataan keskitetyn paloilmoittimen tai ovia ohjaavien paikallisten savunilmaisimien sekä oven hätäavauspainikkeen kautta. Mikäli poistumisovissa käytetään magneettilukkoa, tulee hätäavauspainikkeen vapauttaa sen toiminta (katkaista + johdin).

SISÄPUOLINEN HELOITUS:

ULKOPUOLINEN HELOITUS:

• Vaakapuomi

• Käyttötarkoituksesta riippuen oveen

• Hätäavauspainike

voidaan valita avainpesä, painike tai

• Ovensuljin tai ovikoneisto lisälaittei-

vedin. Vaihtoehtoisesti ulkopuolinen

neen • Impulssilaite esimerkiksi kortinlukija

heloitus voidaan jättää ovesta kokonaan pois, jos vieressä on samaan tilaan sisäänpääsyn mahdollistava ovi

Oven toiminta sisäpuolelta:

tai jos ulkopuolinen heloitus aiheut-

• Kun sähkömekaaninen lukitus on va-

taa kohtuuttomia ilkivalta- tai turval-

pautettu hätäavauspainikkeesta/pa-

lisuusriskejä. Myös terassi- ja huol-

loilmoittimen tai paikallisten savunil-

to-ovien tai muiden vastaavien ovien

maisimien ohjaamana, on turvallinen

ulkopuolinen heloitus voidaan jättää

poistuminen mahdollista vaakapuo-

pois, mikäli niitä ei voi tai ole tarpeen

mia käyttäen.

käyttää pelastustoiminnassa.

• Kulku sallitaan normaalitilanteessa

• Impulssilaite, esimerkiksi kortinlukija

esimerkiksi kulkutunnisteella. Oven toiminta ulkopuolelta: • Lukituksen avaus avaimella tai kulkutunnisteella. Ovi avataan painiketta tai vedintä käyttäen, tai vaihtoehtoisesti ovikoneisto avaa oven suoraan impulssilaitteesta. Jos ulkopuolinen heloitus jätetään pois, täytyy suunnittelussa varmistaa, että poisjättäminen ei vaaranna pelastustoiminnan

edellytyksiä.

5.2.2. Kaksilehtiset ovet pienellä passiiviovella, vaakapuomi ja pikasalpa Esimerkkiovi PV1 – Mekaaninen kaksilehtinen ovi (SFS-EN 1125)

Osastoiva / osastoimaton kaksilehtinen ovi (passiiviovi <500 mm) • mekaaninen lukituslaite • vaakapuomi • ovensuljin tai palonsulkujärjestelmä • tiloihin, joissa uloskäytävän leveys ei vaadi molempien ovilehtien käyttöä hätäpoistumistilanteessa

Osastoivan oven tulee sulkeutua ja salpautua palotilanteessa. Osastoivissa ovissa on käytettävä tyyppihyväksyttyä lukituslaitetta, ovensuljinta tai palonsulkujärjestelmää. Lisäksi huomioitava tahdistin, varmistin sekä passiivioven ovensuljin. Mikäli palonsulkujärjestelmää tai ovensuljinta ei voida osastoivaan passiivioveen sen pienen koon vuoksi asentaa, ei passiiviovea tällöin saa avata hätäpoistumistilanteessa eikä jättää auki normaalitilanteessa.

SISÄPUOLINEN HELOITUS:

ULKOPUOLINEN HELOITUS:

• Aktiiviovi: Vaakapuomi

• Käyttötarkoituksesta riippuen oveen

• Passiiviovi: Pikasalpa

voidaan valita avainpesä, painike tai

• Ovensuljin tai palonsulkujärjestel-

vedin. Vaihtoehtoisesti ulkopuolinen

mä (palonsulkujärjestelmiin sisältyy

heloitus voidaan jättää ovesta koko-

myös ovensuljin)

naan pois, jos vieressä on samaan tilaan sisäänpääsyn mahdollistava ovi

Oven toiminta sisäpuolelta:

tai jos ulkopuolinen heloitus aiheut-

• Vaakapuomi varmistaa turvallisen

taa kohtuuttomia ilkivalta- tai turval-

poistumisen aktiiviovesta.

Esimerkkiovi PV2 – Sähkömekaaninen kaksilehtinen ovi kulunvalvonnalla (SFS-EN 1125)

Osastoiva / osastoimaton kaksilehtinen ovi (passiiviovi <500 mm) • sähkömekaaninen lukituslaite / kulunvalvonta • vaakapuomi • ovensuljin tai ovikoneisto • tiloihin, joissa uloskäytävän leveys ei vaadi molempien ovilehtien käyttöä hätäpoistumistilanteessa

Osastoivan oven tulee sulkeutua ja salpautua palotilanteessa. Osastoivissa ovissa on käytettävä tyyppihyväksyttyä lukituslaitetta, ovensuljinta tai ovikoneistoa. Lisäksi huomioitava tahdistin, varmistin sekä passiivioven ovensuljin. Mikäli palonsulkujärjestelmää tai ovensuljinta ei voida osastoivaan passiivioveen sen pienen koon vuoksi asentaa, ei passiiviovea tällöin saa avata hätäpoistumistilanteessa eikä jättää auki normaalitilanteessa.

SISÄPUOLINEN HELOITUS:

ULKOPUOLINEN HELOITUS:

• Aktiiviovi: Vaakapuomi

• Käyttötarkoituksesta riippuen oveen

• Passiiviovi: Pikasalpa

voidaan valita avainpesä, painike tai

• Ovensuljin tai palonsulkujärjestelmä

vedin. Vaihtoehtoisesti ulkopuolinen

(palonsulkujärjestelmiin sisältyy

heloitus voidaan jättää ovesta koko-

myös ovensuljin)

naan pois, jos vieressä on samaan ti-

• Impulssilaite, esimerkiksi kortinlukija

laan sisäänpääsyn mahdollistava ovi tai jos ulkopuolinen heloitus aiheut-

Oven toiminta sisäpuolelta:

taa kohtuuttomia ilkivalta- tai turval-

• Vaakapuomi varmistaa turvallisen

lisuusriskejä. Myös terassi- ja huol-

poistumisen aktiiviovesta. • Mikäli kulunvalvonta estää poistumisen ilman kulkutunnistetta, tulee lukituksen vapautus ohjata paloilmoittimen tai ovia ohjaavien paikallisten

to-ovien tai muiden vastaavien ovien ulkopuolinen heloitus voidaan jättää pois, mikäli niitä ei voi tai ole tarpeen käyttää pelastustoiminnassa. • Impulssilaite, esimerkiksi kortinlukija

savunilmaisimien sekä hätäavauspainikkeen kautta.

Esimerkkiovi PV3 – Sähkömekaaninen kaksilehtinen varatieovi hätäavauspainikkeella (SFS-EN 1125)

Osastoiva / osastoimaton kaksilehtinen varatieovi (passiiviovi <500 mm) • sähkömekaaninen lukituslaite / kulunvalvonta • vaakapuomi • ovensuljin tai ovikoneisto • hätäavauspainike • tiloihin, joissa uloskäytävän leveys ei vaadi molempien ovilehtien käyttöä hätäpoistumistilanteessa

Osastoivan oven tulee sulkeutua ja salpautua palotilanteessa. Osastoivissa ovissa on käytettävä tyyppihyväksyttyä lukituslaitetta ja ovensuljinta tai ovikoneistoa. Lisäksi huomioitava tahdistin, varmistin sekä passiivioven ovensuljin. Mikäli palonsulkujärjestelmää tai ovensuljinta ei voida osastoivaan passiivioveen sen pienen koon vuoksi asentaa, ei passiiviovea tällöin saa avata hätäpoistumistilanteessa eikä jättää auki normaalitilanteessa. Vaakapuomin toiminta ohjataan keskitetyn paloilmoittimen tai ovia ohjaavien paikallisten savunilmaisimien sekä oven hätäavauspainikkeen kautta. Mikäli poistumisovissa käytetään magneettilukkoa, tulee hätäavauspainikkeen vapauttaa sen toiminta (katkaista + johdin).

SISÄPUOLINEN HELOITUS:

ULKOPUOLINEN HELOITUS:

• Aktiiviovi: Vaakapuomi

• Käyttötarkoituksesta riippuen oveen

• Passiiviovi: Pikasalpa

voidaan valita avainpesä, painike tai

• Hätäavauspainike

vedin. Vaihtoehtoisesti ulkopuolinen

• Ovensuljin tai ovikoneisto lisälaittei-

heloitus voidaan jättää ovesta koko-

neen • Impulssilaite, esimerkiksi kortinlukija

naan pois, jos vieressä on samaan tilaan sisäänpääsyn mahdollistava ovi tai jos ulkopuolinen heloitus aiheut-

Oven toiminta sisäpuolelta:

taa kohtuuttomia ilkivalta- tai turval-

• Kun sähkömekaaninen lukitus on va-

lisuusriskejä. Myös terassi- ja huol-

pautettu hätäavauspainikkeesta tai

to-ovien tai muiden vastaavien ovien

paloilmoittimen/paikallisten savunil-

ulkopuolinen heloitus voidaan jättää

maisimien ohjaamana, on turvallinen

pois, mikäli niitä ei voi tai ole tarpeen

poistuminen aktiiviovesta mahdollista vaakapuomia käyttäen.

käyttää pelastustoiminnassa. • Impulssilaite, esimerkiksi kortinlukija

• Kulku sallitaan normaalitilanteessa esimerkiksi kulkutunnisteella.

5.2.3 Pariovet vaakapuomeilla

Esimerkkiovi PP1 – Mekaaninen pariovi (SFS-EN 1125)

Osastoiva / osastoimaton kaksilehtinen ovi (passiiviovi ≥ 500 mm) • mekaaninen lukituslaite • vaakapuomi • ovensuljin tai palonsulkujärjestelmä

SISÄPUOLINEN HELOITUS:

ULKOPUOLINEN HELOITUS:

• Aktiiviovi: Vaakapuomi

• Käyttötarkoituksesta riippuen oveen

• Passiiviovi: Vaakapuomi

voidaan valita avainpesä, painike tai

• Ovensuljin tai palonsulkujärjestelmä

vedin. Vaihtoehtoisesti ulkopuolinen

(palonsulkujärjestelmiin sisältyy

heloitus voidaan jättää ovesta koko-

myös ovensuljin)

naan pois, jos vieressä on samaan ti-

• Tahdistin

laan sisäänpääsyn mahdollistava ovi tai jos ulkopuolinen heloitus aiheut-

Oven toiminta sisäpuolelta:

taa kohtuuttomia ilkivalta- tai turval-

• Vaakapuomi varmistaa turvallisen

lisuusriskejä. Myös terassi- ja huol-

poistumisen molemmista ovista.

Esimerkkiovi PP2 – Sähkömekaaninen pariovi kulunvalvonnalla (SFS-EN 1125)

Osastoiva / osastoimaton kaksilehtinen ovi (passiiviovi ≥500 mm) • sähkömekaaninen lukituslaite / kulunvalvonta • vaakapuomi • ovensuljin tai ovikoneisto

SISÄPUOLINEN HELOITUS:

ULKOPUOLINEN HELOITUS:

• Aktiiviovi: Vaakapuomi

• Käyttötarkoituksesta riippuen oveen

• Passiiviovi: Vaakapuomi

voidaan valita avainpesä, painike tai

• Ovensuljin tai palonsulkujärjestelmä

vedin. Vaihtoehtoisesti ulkopuolinen

(palonsulkujärjestelmiin sisältyy

heloitus voidaan jättää ovesta koko-

myös ovensuljin)

naan pois, jos vieressä on samaan ti-

• Tahdistin

laan sisäänpääsyn mahdollistava ovi tai jos ulkopuolinen heloitus aiheut-

Oven toiminta sisäpuolelta:

taa kohtuuttomia ilkivalta- tai turval-

• Vaakapuomi varmistaa turvallisen

lisuusriskejä. Myös terassi- ja huol-

poistumisen molemmista ovista.

to-ovien tai muiden vastaavien ovien

• Mikäli kulunvalvonta estää poistumi-

ulkopuolinen heloitus voidaan jättää

sen ilman kulkutunnistetta, tulee lukituksen vapautus ohjata paloilmoittimen tai ovia ohjaavien paikallisten

pois, mikäli niitä ei voi tai ole tarpeen käyttää pelastustoiminnassa. • Impulssilaite, esimerkiksi kortinlukija

savunilmaisimien sekä hätäavauspainikkeen kautta.

Esimerkkiovi PP3 – Sähkömekaaninen pariovi varatieovena, hätäavauspainikkeella varustettuna (SFS-EN 1125)

Osastoiva / osastoimaton kaksilehtinen varatieovi (passiiviovi ≥500 mm) • sähkömekaaninen lukituslaite / kulunvalvonta • vaakapuomi • ovensuljin tai ovikoneisto • hätäavauspainike

SISÄPUOLINEN HELOITUS:

ULKOPUOLINEN HELOITUS:

• Aktiiviovi: Vaakapuomi

• Käyttötarkoituksesta riippuen oveen

• Passiiviovi: Vaakapuomi

voidaan valita avainpesä, painike tai

• Hätäavauspainike

vedin. Vaihtoehtoisesti ulkopuolinen

• Ovensuljin tai ovikoneisto

heloitus voidaan jättää ovesta koko-

• Tahdistin

naan pois, jos vieressä on samaan ti-

• Impulssilaite, esimerkiksi kortinlukija

laan sisäänpääsyn mahdollistava ovi tai jos ulkopuolinen heloitus aiheut-

Oven toiminta sisäpuolelta:

taa kohtuuttomia ilkivalta- tai turval-

• Kun sähkömekaaninen lukitus on

lisuusriskejä. Myös terassi- ja huol-

vapautettu hätäavauspainikkeesta

to-ovien tai muiden vastaavien ovien

tai paloilmoittimen tai ovia ohjaavien

ulkopuolinen heloitus voidaan jättää

paikallisten savunilmaisimien ohjaa-

pois, mikäli niitä ei voi tai ole tarpeen

mana, on turvallinen poistuminen mahdollista vaakapuomia käyttäen

käyttää pelastustoiminnassa. • Impulssilaite, esimerkiksi kortinlukija

molemmista ovista. • Kulku sallitaan normaalitilanteessa esimerkiksi kulkutunnisteella.

5.3. Liukuovet Esimerkkiovi L1 – Kaksilehtinen liukuovi

Kaksilehtinen liukuovi hätäavausjärjestelmällä • Impulssilaitteet • Hätäavausjärjestelmä • Mekaaninen / sähköinen lukitus tilojen normaalikäytön ulkopuolella

Poistumisreiteillä sijaitsevilla liukuovilla tulee olla vieressä sijaitseva, ulospäin aukeava käyntiovi tai vaihtoehtoisesti liukuovet tulee olla varustettuna hätäavausjärjestelmällä (paniikkisaranoidut ovilehdet ja sivulasit / sähköisesti itsevalvova koneisto). Paniikkisaranointi on suositeltu hätäavausjärjestelmä, mutta sähköisesti itsevalvova koneisto voidaan hyväksyä tiloihin, joissa oven kautta poistuvien henkilöiden määrä on alle 60. Liukuovien tekniseen ja toiminnalliseen toteutukseen on valittavissa paljon eri vaihtoehtoja käyttölaitteiden ja lukituksen suhteen. Sopivien ratkaisujen valinta tulee aina harkita tapauskohtaisesti, eikä turvallinen hätäpoistuminen saa koskaan estyä.

MUUTA HUOMIOITAVAA LIUKUOVISTA: • Tilojen normaalikäytön ulkopuolella liukuovi voidaan asettaa yö-asentoon muun lukituksen yhteydessä. Tällöin ovilehdet eivät yritä lukittuna avautua impulssista, vähentäen koneiston rasitusta ja pidentäen sen elinikää. Lukituksen ja yö-toiminnon myötä hätäpoistuminen liukuovesta ei ole mahdollista. Tämän takia on varmistuttava siitä, että tiloissa ei enää oleskele ihmisiä, joilla ei ole avaimia muilla poistumisreiteillä sijaitsevien ovien avaamiseen. • Turvallista hätäpoistumista palotilanteessa voidaan edesauttaa myös liittämällä liukuovien ohjauksia paloilmoittimeen. Tällöin paloilmoitin voi ohjata liukuovet esimerkiksi avautumaan palohälytyksen aikana tai sulkeutumaan siten, että turvallinen poistuminen paniikkisaranoinnin avulla on mahdollista. Myös liukuovien kohdalla tulee huomioida paloilmoittimen ohjaustoimintojen turvallisuuden varmistaminen, kuten luvussa 3.6 on selvennetty. • Myös liukuoviratkaisuja valittaessa tulee huomioida kiinteistökohtaiset poistumisovia koskevat vähimmäisleveydet ja -korkeudet.

LUKITUS JA TOIMINTA SISÄPUOLELLA:

LUKITUS JA TOIMINTA ULKOPUOLELLA:

• Impulssilaitteet, esimerkiksi kortin-

lukija tai liiketutka, joilla ovi avataan

normaalikäytössä sisäpuolelta

normaalikäytössä ulkopuolelta.

• Paniikkisaranointi tai sähköisesti itsevalvova koneisto varavirtalähteel-

• Lukituksen avaus avaimella tai sähköisesti liukuoven ulkopuolelta.

lä varmistaa turvallisen poistumisen hätätilanteessa. • Hakatelkilukkoa käytetään yleensä ulko-ovien lukitsemiseen tilojen normaalikäytön ulkopuolella ja liukuovikoneiston sisäistä salpalukkoa sisempien liukuovien lukitsemiseen normaalikäytön ulkopuolella. Näitä lukkoja voidaan käyttää myös yhdessä, mutta ulko-oviin vaaditaan yleensä vähintään hakatelkilukko tai vastaava vahva lukitusratkaisu.

6. Poistumislaitteiden asennus ja käyttöönotto Asennusohjeissa tulee määritellä poistumislaitteiden ovirakenteelle asettamat vaatimukset, jotta varmistetaan oven ja lukkolaitteiden luotettava yhteistoiminta. Ohjeistuksessa tulee kuvata lukkorungon tuenta ovirakenteeseen sekä oven rakenteen poikkileikkaus painikkeen, työntölevyn tai vaakapuomin kiinnityselementtien kohdalla. Asennusohjeissa tulee määritellä myös, mitkä lukkorungot, painikkeet, työntölevyt ja avauspuomit ovat yhdessä testattuja ja sertifioituja. Asennusohjeet tulee toimittaa laitteen mukana. Asennuksen suorittavalla henkilöllä tulee olla voimassa oleva poliisilaitoksen myöntämä turvasuojaajakortti ja asennuksen suorittavan henkilön työnantajalla turvallisuusalan elinkeinolupa. Asentajan tulee varmistaa ja dokumentoida kiinteistön huoltokirjaan liitettävään ovikohtaiseen asennuspöytäkirjaan, että asennuksessa on käytetty yhdessä testattuja tuoteyhdistelmiä, ja että asennus on suoritettu valmistajan ohjeiden mukaisesti. Lisäksi asentajan tulee testata ja dokumentoida ovikohtaiseen asennuspöytäkirjaan, että lukkolaite avautuu painikkeesta/työntölevystä tai vaakapuomista herkästi. Testattava ja dokumentoitava on myös, että ovi sulkeutuu herkästi ja että lukkolaitteet ja ovi toimivat asianmukaisesti. Rakennuksen käyttöönottovaiheessa/laitteiden asennusvaiheessa tulee poistumisovet, niiden laitteet ja ovikokonaisuuden toiminnallisuus tarkastaa standardin vaatimusten mukaisesti. Siitä on tehtävä ovikohtainen käyttöönottopöytäkirja liitettäväksi talokansioon. Lisäksi tarkastettuun ovikokonaisuuteen on kuitattava tarkastuspäivämäärä ja tarkastaja, esimerkiksi kiinnittämällä tarkastustarra oven karmiin. Lukitsevan/salpaavan elementin tulee olla käyttötarkoituksen mukaisesti testattu ja sertifioitu, sekä hätäpoistumis- tai paniikkipoistumislaitestandardin mukaan CE-merkitty. Lukituksen avaavan elementin (painike, työntölevy tai vaakapuomi) tulee olla testattu ja sertifioitu yhteensopivaksi lukitsevan/salpaavan elementin kanssa ja yhteensopivuustieto tulee todentaa virallisen testauslaitoksen myöntämästä sertifikaatista tai vähintään valmistajan manuaalista. Hätäpoistumisratkaisuissa myös lukitsevan/salpaavan elementin vastaraudan yhteensopivuus tulee todentaa valmistajan manuaalista.

7. Ylläpito Vaatimustenmukaisen ja huolellisesti toteutetun asennuksen lisäksi on tärkeää, että poistumislaitteiden ja koko oviympäristön ylläpito tapahtuu asianmukaisesti niiden käyttöiän loppuun saakka. Näin toimimalla varmistutaan siitä, että poistumisovet toimivat hätätilanteessa niille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Poistumisreiteillä olevat ovet ja heloitukset on huollettava niin, että ne toimivat luotettavasti. Rakennuksen tai yrityksen nimetty vastuuhenkilö vastaa tarkastusten ja huoltojen säännöllisyydestä ja asianmukaisuudesta sekä siitä, että tarkastukset ja huollot on kirjattu ja ovikohtaiset tarrat päivitetty. Vastuuhenkilön jättäessä tehtävänsä, on tilalle nimettävä uusi vastuuhenkilö tarkastusten ja huoltojen jatkuvuuden takaamiseksi. Tarkastukset ja huollot toteutetaan laitevalmistajan ohjeiden mukaan. Suunnitelmallisesti ja säännöllisesti toteutettu oviympäristön ylläpito parantaa kohteen henkilö- ja paloturvallisuutta ja on olennainen osa poistumisreittien toimivuutta. Laitevalmistajan ohjeiden mukaiset toimenpiteet tulee kirjata maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, 117 i §) mukaiseen rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeeseen, ja toimenpiteiden toteutumista tulee seurata järjestelmällisesti.

7.1. Huolto ja tarkastus

Poistumislaitteiden valmistajan tulee määritellä ylläpidon kannalta tarvittavat toimenpiteet ja suositellut aikavälit niiden suorittamiselle huoltoja tarkastusohjeissa. Tarkastusten ja huoltojen suorittajilla tulee olla riittävä osaaminen toimenpiteiden vaatimustenmukaisuuden takaamiseksi. Tarkastuksen ja huollon järjestämisestä vastaa kiinteistön omistaja. Liitteestä 1 löytyy tarkempi esimerkki huoltoja tarkastusohjeesta. Liitteen 2 oviympäristön tarkastuskortti on myös kätevä työkalu oviympäristön ylläpidossa. Lukko- ja avauslaitteiden sekä oven asianmukainen toiminta tulee tarkastaa ja huolto-ohjeiden mukaiset rutiinitoimenpiteet suorittaa vähintään kerran kuukaudessa, ellei poistumislaitteen valmistaja ole toisin määritellyt. Tämän lisäksi oviympäristölle ja siihen kuuluville poistumislaitteille tulisi suorittaa vähintään kerran vuodessa laajempi huoltokokonaisuus lukitusalan ammattilaisen suorittamana. Huomioitavaa on, että edellä mainitut aikavälit ovat suositeltuja vähimmäisaikavälejä. Oviympäristön ja poistumislaitteiden huoltotarpeeseen voivat valmistajan ohjeiden lisäksi vaikuttaa muun muassa: 67

• Oven ja poistumislaitteen käyttötiheys ja käyttötarkoitus • Ympäristön olosuhteet (esim. korroosiota edistävät olosuhteet ja eri vuodenaikojen vaikutukset etenkin ulko-ovissa) • Oven väärinkäytön tai ilkivallan todennäköisyys/yleisyys

Tarvittava huoltoväli kannattaakin harkita myös ovikohtaisesti; suurin osa kiinteistön poistumisovista voi olla normaalissa tai vähäisessä käytössä, mutta yhtä ovea käytetäänkin selkeästi enemmän. Näin ollen suuressa käytössä oleva ovi ja sen poistumislaite saattavat vaatia perusteellista huoltoa kiinteistön muita ovia tiheämmin. Joissain tiloissa voi ylläpidon kannalta olla myös järkevää toteuttaa avausratkaisut siten, että hätä- tai paniikkipoistumislaitteiden kuormitusta vähennetään teknisin ratkaisuin. Esimerkiksi vilkkaalla juna-asemalla, jossa poistumisovissa on paniikkipoistumislaitteet, voidaan oviin asentaa liiketutkalla toimivaa oviautomatiikkaa. Näin toimimalla ovet aukeavat tilojen normaalin käytön aikana automaattisesti, mutta hätätilanteessa tai jännitekatkon sattuessa voidaan turvallinen poistuminen varmistaa vaakapuomien avulla. MITÄ TULEE HUOMIOIDA YLLÄPIDOSSA, KUN SÄHKÖISIÄ LUKITUKSIA TAI OSASTOIVIEN OVIEN TOIMINTOJA ON LIITETTY PALOILMOITTIMEN OHJAUSTOIMINTOIHIN? • Paloilmoittimen kunnossapito-ohjelmassa tulee olla määriteltynä mahdolliset sähköisten lukitusten ja osastoivien ovien ohjaukset. • Sähköisten lukitusten ja osastoivien ovien ohjaustoiminnot tulee koestaa säännöllisesti (kuukausikokeilu) muiden paloilmoittimen toimintojen ohella o Kuukausikokeiluista vastaa laitteiston hoitaja. • Huomioi sähköisiin lukituksiin, osastoiviinoviin ja niiden ohjauksiin sekä paloilmoittimeen tehtävät muutokset; onko muutoksilla vaikutusta ohjausten tai paloilmoittimen toimintaan?

Tarkastus ja suoritetut huoltotoimenpiteet tulee dokumentoida ovikohtaiseen tarkastuspöytäkirjaan, oviympäristön tarkastuskorttiin tai muuhun vastaavaan asiakirjaan, jotka tulee säilyttää lukkoja avauslaitteiden käyttöiän ajan. Mikäli tarvittavia korjauksia ei saada tehtyä heti, tulee tarkastusasiakirjaan määritellä korjausaikataulu ja uusintatarkastuksen ajankohta. Poistumisturvallisuuden vakavasti vaarantavat viat tai ongelmat oviympäristössä tulee kuitenkin aina korjata välittömästi tai varmistaa turvallinen poistumismahdollisuus muilla keinoilla. Mikäli kiinteistön henkilöstöllä ei ole riittävää osaamista korjata va-

kavia poistumisturvallisuuden vaarantavia puutteita itse, tulee asiassa kääntyä huoltoja suorittavan lukkoliikkeen puoleen. Osalla lukkoliikkeistä on alueesta riippuen ympärivuorokautinen päivystys äkillisten huoltotarpeiden varalta. Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017) velvoittaa, että uloskäytävien ja niihin johtavien tilojen ovien tulee olla hätätilanteessa helposti avattavissa. Asianmukaisesti ja säännöllisesti toteutettu oviympäristön ylläpito varmistaa helpon avattavuuden ja pidentää lukkolaitteiden käyttöikää.

Lähteitä ja lisätietoa Tästä osiosta löytyy oppaan julkaisuajankohtana voimassa olevat säädökset sekä hyödyllistä ohjemateriaalia. Ohjeita CFPA Europen laatima ohjemateriaali poistumislaitteista (englanninkielinen): http://cfpa-e.eu/wp-content/uploads/2019/05/CFPA_E_Guideline_ No_2_2018-F.pdf Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. 2018. RIL 195-1-2018 Rakenteellinen paloturvallisuus – Yleiset perusteet ja ohjeet. https://www.ril.fi/kirjakauppa/ohjeet-ja-normit/ril-195-1-2018-rakenteellinen-paloturvallisuus_-yleiset-perusteet-ja-ohjeet-p-741.html Lisätietoa rakennustuotteisiin liittyviin harmonisoituihin tuotestandardeihin ja CE-merkintään liittyen: http://www.henhelpdesk.fi/ Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu. 2020. Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje. https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Rakentaminen/Kiinteiston_yllapito_ja_korjaaminen/Kiinteiston_kaytto_ja_huoltoohje Poistumislaitteisiin ja poistumisturvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Pelastuslaki (379/2011) Suomen rakentamismääräyskokoelma osa E1 (sovelletaan vain, jos rakennuslupa myönnetty ennen vuotta 2018) Valtioneuvoston asetus poistumisturvallisuusselvityksestä (292/2014) Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017) sekä asetuksen perustelumuistio

Ajantasainen lainsäädäntö löytyy osoitteesta: https://www.finlex.fi/fi/ Finlex® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu. Poistumislaitteisiin sovellettavat standardit SFS-EN 179 – Lukot ja rakennushelat. Painikkeella tai työntölevyllä avattavat poistumisovien poistumislaitteet. Vaatimukset ja testausmenetelmät. (Harmonisoitu tuotestandardi, josta on julkaistu ilmoitus Euroopan unionin virallisessa lehdessä) SFS-EN 1125 – Lukot ja rakennushelat. Vaakapuomilla avattavat poistumisovien paniikkipoistumislaitteet. Vaatimukset ja testimenetelmät. (Harmonisoitu tuotestandardi, josta on julkaistu ilmoitus Euroopan unionin virallisessa lehdessä) Muut oppaassa käsiteltävät standardit SFS-EN 16005 – Konekäyttöiset käyntiovet. Käyttöturvallisuus. Vaatimukset ja testimenetelmät. (Harmonisoitu tuotestandardi, joka täyttää EU:n konedirektiivin 2006/42/EY vaatimukset) SFS-ISO 16069 – Kuvatunnukset ja piirrosmerkit. Turvallisuusmerkit. Poistumisopastejärjestelmät

Liite 1. OviympĂ¤ristĂśn tuotteiden tarkastus- ja huolto-ohje

Liite 2. OviympĂ¤ristĂśn tarkastuskortti

SPEK

OPAS

JÄRJESTÖ

MEN PEL AS

ALAN KE S K

O SU

S TU

SPEK

Turvalliset avausratkaisut poistumisreiteillä Kun rakennuksesta on päästävä poistumaan hätätilanteessa, on tärkeää, ettei poistumisreiteillä ole esteitä tai hidasteita, jotka haittaisivat nopeaa ulospääsyä. Poistumisreiteillä sijaitsevat ovet voivat osaltaan hidastaa tai estää poistumista, jos niissä käytettyjä teknisiä ratkaisuja ei ole suunniteltu hätätilanteisiin tai jos koko oviympäristöä ei ole suunniteltu turvallista poistumista huomioiden. Tästä syystä poistumisreiteillä sijaitsevien ovien laitevalintoihin sekä tekniseen ja toiminnalliseen toteutukseen tuleekin kiinnittää erityistä huomiota. Turvalliset avausratkaisut poistumisreiteillä on opas, joka antaa lähtökohdat poistumisreittien ovien suunnittelulle, asennukselle ja ylläpidolle. Oppaassa keskitytään Euroopassa jo laajasti käytössä oleviin standardien mukaisiin poistumislaitteisiin, jotka on suunniteltu toimintavarmoiksi ja helppokäyttöisiksi – niin rauhallisessa poistumisessa kuin paniikkitilanteessakin.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki p. 09 476 112, spekinfo@spek.fi www.spek.fi

Turvalliset avausratkaisut poistumisreiteillä

Articles inside

5.3. Liukuovet

5.2.3. Pariovet vaakapuomeilla

7.1. Huolto ja tarkastus

5.1.3. Pariovet painikkeella tai työntölevyllä

salpa

3.2. Paniikkipoistumislaitteet

3.1. Hätäpoistumislaitteet

4.1 Kohteet, joissa vaaditaan poistumisturvallisuusselvitys

pikasalpa

3.3. Pariovet

3.4. Liukuovet ja muut vastaavat oviratkaisut