Koronakriisi ja säätiöt

Säätiöt ovat osallistuneet koronatalkoisiin maaliskuusta 2020 alkaen. Hätärahoitusta ohjattiin nopealla aikataululla erityisesti lääketieteelliseen koronavirustutkimukseen sekä kulttuurialan ahdinkoon. Säätiöt aikaistivat hakuja, joustivat apurahojen käyttöehdoissa ja loivat uusia tukimuotoja. Myös yhteistyötä julkisen sektorin kanssa ja säätiöiden kesken lisättiin.

Säätiöt ja rahastot -yhdistyksessä

  • neuvoimme jäseniä erilaisissa koronakriisiin liittyvissä kysymyksissä
  • keräsimme tietoja siitä, mitä eri aloilla tarvitaan ja mitä säätiöiden toimia on suunnitteilla viruksen vaikutusten torjumiseksi
  • keräsimme kansainvälistä vertailutietoa toimenpiteistä ja parhaista käytännöistä
  • tuimme yhteistyötä julkisen ja yksityisen rahoituksen välillä.

Tälle sivulle olemme keränneet tietoa säätiöiden tukitoimista. Tiedot perustuvat jäseniltämme saatuihin tietoihin alkaen jäsenkyselystämme maaliskuun 2020 lopussa.

Suosituksemme

Kannustimme jäseniä harkitsemaan vakavasti ainakin seuraavia toimenpiteitä, joilla voitiin tukea suoraan ja nopeasti tuen saajia:

  • jo myönnetyille apurahoille käyttöajan pidennystä joko ilman erillistä saajan ilmoitusta (6–12 kk lisää) tai mahdollisimman kevyellä menettelyllä
  • jo myönnetyille apurahoille käyttötarkoituksen vapauttamista kevyellä ilmoitusmenettelyllä
  • varhennettuja hakuja tai ylimääräisiä ja matalan kynnyksen apurahoja luoville aloille
  • säätiöiden yhteisten uusien tukitoimien luomista, joita koskevissa pohdinnoissa yhdistys oli myös apuna. 

Säätiöiden kestävällä varainkäytöllä varmistetaan, ettei hakijoiden mahdollisuus apurahoitukseen vaarannu tulevaisuudessa.

Kansainvälisesti tilanne oli kaikkialla hyvin samankaltainen: säätiöt pyrkivät tukemaan yhteiskuntaa parhain keinoin. Moni eurooppalainen säätiö sitoutui noudattamaan koronakriisissä London Funders Commitmentia, jonka sisältö vastaa Säätiöt ja rahastot ry:n omia linjauksia.

Moni säätiö jakoi hätärahoitusta erityisesti kulttuurialalle ja lääketieteelliseen koronavirustutkimukseen.

Lääketiede

Säätiöt ovat tukeneet esimerkiksi koronarokotteisiin, sairastuvuuteen, diagnostiikkaan ja taudin vaikutuksiin keskittyvää lääketieteellistä tutkimusta, joka jatkuu yhä, sekä mm. hengityskoneiden hankkimista sairaaloihin.

Kulttuuriala

Omien ylimääräisten apurahahakujen ja uusien tukimuotojen lisäksi säätiöt tekivät rahoitusyhteistyötä toisten säätiöiden, Opetus- ja kulttuuriministeriön, Taiken ja Taideyliopiston kanssa.

Muuta tukea

Tieteen ja kulttuurialan ohella säätiöt tukivat pandemian aikana esimerkiksi sähköisten oppimateriaalien hankintaa kouluille ja Jokaiselle lapselle lounas -kampanjaa.

Tiedonkeruuta

Yhdistyksessä keräsimme tietoja siitä, mitä eri aloilla tarvitaan ja mitä toimia säätiöt tekivät koronaviruksen vaikutusten torjumiseksi sekä kokosimme kansainvälistä vertailutietoa toimenpiteistä ja parhaista käytännöistä. Säätiöt toteuttivat myös omaa tiedonkeruuta.

  • Koneen säätiö kysyi tieteen ja taiteen tekijöiden näkemyksiä pandemian vaikutuksista heidän työhönsä. Tuloksista täällä
  • Suomalainen Tiedeakatemia järjesti apuahatutkijoilleen kyselyn koronakriisin vaikutuksista apurahatutkijoiden työhön ja henkiseen hyvinvointiin. Tuloksia täällä
  • Syöpäsäätiö kysyi rahoittamiltaan tutkijoilta koronakriisin vaikutuksista syöpätutkimukseen.
  • Maj ja Tor Nesslingin säätiön blogisarjassa Ympäristötutkimus poikkeustilassa tutkijat kertoivat koronakriisin vaikutuksista sekä ympäristöön että tutkijan arkeen.

Joustoja apurahojen käyttöehtoihin

Säätiöt pystyvät toimimaan joustavasti ja nopeasti, kunhan tuki käytetään niiden säännöissä määriteltyyn tarkoitukseen. Moni säätiö (esim. Koneen säätiö, Kuopion Seudun Hengityssäätiö, Maj ja Tor Nesslingin Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja Suomen Lääketieteen Säätiö) muutti myöntämiensä apurahojen käyttöehtoja joustavimmiksi jatkamalla työskentelyaikaa ja/tai hyväksymällä käyttämisen muuhunkin oman alan työskentelyyn kuin hakemuksesta myönnettyyn tarkoitukseen, jos se ei ollut koronaviruksen vuoksi mahdollista.